Leviääkö DEI-koulutusten karsiminen Amerikasta Suomeen? – Näin arvelee asiantuntija
Monimuotoisuuden aika ei ole ohi, vaikka Yhdysvalloissa useat isot yritykset ovat luopuneet viime aikoina DEI-käytänteistään. Näin uskoo organisaatioiden ja johtamisen professori Marjo-Riitta Diehl Aalto-yliopistosta.
Muun muassa teknologiajätit Meta ja Amazon sekä pikaruokaketju Mc Donald´s ovat kertoneet luopuvansa DEI-ohjelmistaan. Karsintaa monimuotoisuusohjelmiin ovat tehneet myös Microsoft, Google, Zoom ja Harley Davidson, muiden muassa.
Myös Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin hallinto on päättänyt lopettaa kaikki liittovaltion DEI-hankkeet.
Diehlin mukaan DEI-ohjelmista luopuminen ei tarkoita sitä, että niiden sisällöistä luovuttaisiin. Ajatukset ja käytänteet jatkavat organisaatioissa omaa elämäänsä ja kehittyvät osaksi yritysten strategioita.
– Eräs amerikkalainen ekspertti sanoi, että tavallaan DEI-työssä on silloin onnistuttu hyvin, kun erillisistä ohjelmista ja toimenpiteistä voidaan luopua. Silloin ajatukset on sisäistetty, Diehl pohtii.
Lyhenne DEI tulee englannin kielen sanoista diversity, equity ja inclusion eli monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus. DEI-ohjelmilla pyritään niiden edistämiseen erilaisissa organisaatioissa.
Diehl kuitenkin myöntää, että DEI-ohjelmista luopuminen liittyy osaltaan Yhdysvaltojen poliittisen ilmapiirin muutokseen.
Trumpin hallinto on suhtautunut hyvin kielteisesti erilaisiin monimuotoisuutta korostaviin ajattelutapoihin. Ilmapiiri kannustaa esiin niitä ihmisiä, jotka vastustavat DEI-koulutuksia ja sanovat sen mielellään isosti ääneen.
– Kyse on trendien muutoksesta. Keskustelukulttuuri on kellahtanut sosiaalista vastuuta korostavalta puolelta tällaiseen räväkämpään diskurssiin. Nyt maaperä on otollinen DEI:tä vastustaville puheille.
Muutos on merkittävä, mutta ei Diehlin mukaan niin merkittävä kuin media ”hypettää”. Merkkejä muutoksesta on ollut nähtävissä jo pidempään.
– Myös DEI-käytänteet etsivät muotoaan ja muuttuvat. Viime aikoina on ollut nähtävissä, ettei alalla haluta enää keskittyä suurennuslasilla pelkästään tiettyihin ryhmiin, vaan enemmän korostetaan sitä, että kaikille on tilaa.
Osaltaan kyse on Diehlin mukaan myös siitä, että DEI-käytänteissä on vielä paljon parantamisen varaa.
DEI on lopulta melko tuore ilmiö. Se alkoi yleistyä vuonna 2020, kun tummaihoinen George Floyd menehtyi poliisin rajuihin otteisiin Yhdysvalloissa.
Niin kuin mikä tahansa ilmiö, myös DEI käy läpi omat kehitysvaiheensa. Aluksi sitä korostettiin voimakkaasti, mutta ajan myötä esiin on noussut myös sellaisia asioita, joita olisi syytä kehittää tai miettiä uudestaan.
DEI-hankkeet eivät ole Diehlin mukaan aina onnistuneet edistämään monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta, vaan ne ovat lisänneet vastakkainasettelua ja mielipiteiden kärjistymistä.
Yksi esimerkki ovat johonkin tiettyyn vähemmistöryhmään keskittyvät DEI-koulutukset. Vähemmistöjen edustajien mielestä ne ovat saattaneet tuntua sormella osoittelulta. Valtaporukka taas on kokenut, että heidät pakotetaan koulutukseen.
Pelkästään tiettyjen ryhmien oikeuksien korostaminen on taas saanut toiset ryhmät kokemaan, että asenneilmapiiri kääntyy heitä vastaan.
– Sitä ei ehkä ole ajateltu tarpeeksi, että monimuotoisuuteen liittyy hyvin monenlaisia ulottuvuuksia. Mitä monimuotoisempi porukka, sitä enemmän on erilaisia tulokulmia ja sitä vaikeampi on löytää yhteistä säveltä, Diehl sanoo.
– Aihe on kuitenkin tärkeä. Nyt on hyvä hetki miettiä, miten asiat voitaisiin tehdä jatkossa paremmin. Uskon tutkimustiedon valossa, että hyvin johdetuilla monimuotoisilla työyhteisöillä saadaan aikaan hyviä tuloksia, hän lisää.
DEI-koulutuksista on syntynyt Suomessakin menestysbisnes. Koulutuksia tarjoavat yritykset ovat tehneet hyvää tulosta. Asiakkaina heillä on monia merkittäviä kotimaisia brändejä.
Suomenmaa kysyi haastattelua alan muutoksista kolmelta DEI-koulutuksia tarjoavalta yritykseltä: Inklusiivilta, Includialta ja Deideiltä. Niistä Inklusiivi ja Deidei kieltäytyivät haastattelusta, Includiasta ei vastattu haastattelupyyntöön lainkaan.
Diehl ei halua arvioida kenenkään yksittäisen yrityksen kieltäytymisen syytä. Yleisellä tasolla hän kuitenkin arvelee, että alalla seurataan parhaillaan tilannetta. Pölyn on parempi antaa laskeutua ennen kuin nähdään, mihin suuntaan alan kehitys kääntyy.
Diehlin mukaan Suomessa ei ole juuri merkkejä siitä, että isot yritykset olisivat seuraamassa amerikkalaisia firmoja DEI-käytänteissä luopumisessa.
Päinvastoin, sekä Suomessa että Euroopassa yritykset tiedostavat vastuullisuuden tärkeyden erittäin hyvin. Osaltaan niiden on pakkokin, sillä varsinkin nuori sukupolvi kokee monimuotoisuuskysymykset erittäin tärkeinä.
Kokonaan yhdysvaltalaisyritysten ratkaisua ei kuitenkaan voi ohittaa. Eurooppa on tyypillisesti seurannut isoja trendejä vähän Yhdysvaltojen perässä. DEI-koulutuksista luopuneet yritykset ovat täälläkin hyvin tunnettuja ja merkittäviä toimijoita.
Aina on mahdollista, että ajatukset tarttuvat myös eurooppalaisiin yrityksiin. Sitä ruokkii osaltaan se, että täälläkin poliittinen keskusteluilmapiiri on koventunut entisestään. Odotettavissa on, että DEI:tä tullaan haastamaan ja kovaa.
Diehl ei kuitenkaan usko, että DEI-alan yritykset olisivat jäämässä ohikiitäviksi tähdenlennoksi. Jonkinlaista heilahtelua ja muutoksia voi olla edessä, mutta katoamassa ala ei ole.
– En olisi alan yrityksissä tai isojen yritysten HR-osastoilla kovin huolissani. Monimuotoisuus on tullut jäädäkseen ja sitä tarvitaan edelleen.