Leppä ei siedä vihreiden kritiikkiä EU:n maatalousratkaisusta – "Jonninjoutavaa poliittista kuohuntaa"
Vihreiden esittämä kritiikki EU:n maatalousratkaisusta ei saa minkäänlaista ymmärtämystä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä (kesk.).
– Se on sekä jonninjoutavaa, tarpeetonta, että poliittista kuohuntaa. Eikä mitään muuta, Leppä puuskahti asiasta pitämässään toimittajatilaisuudessa.
Vihreä ympäristöministeri Krista Mikkonen arvosteli EU:n uutta CAP-ratkaisua viime viikolla tuoreeltaan ilmasto- ja ympäristökysymyksissä kunnianhimottomaksi.
Lepän mukaan ratkaisu täyttää juuri ne lähtökohdat, joita Suomi on tavoitellut alun alkaenkin. Hän muistuttaa, että kyse on ruuantuotannosta.
– Yhteinen maatalouspolitiikka on ruuantuotantoa varten. Ja sen myötä kun se on kestävää kaikilta kanteiltaan, se täyttää ne reunaehdot joita me olemme asettaneet ympäristö ja ilmastotoimiinkin. Enkä ymmärrä tällaista julkista keskustelua lainkaan tämän asian ympärillä.
Lepän mukaan viljelijä ei voi tehdä vihreitä ympäristö- ja ilmastotekoja jos tili on punaisella.
– Se vaan on näin. Ja siksi näiden kestävän kehityksen kaikkien pilarien, taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen, pitää olla yhdenvertaisia.
Lepän mukaan lausuntokierrokselle lähtenyt kansallinen CAP-suunnitelma pitää saada tämän vuoden puolella valmiiksi valtioneuvostotasolla ja lähetettyä myös komissiolle, jotta aikataulu pätee ja pitää.
– On todella tärkeää, että edetään ripeästi. Nyt ei minkäänlaiselle jarrun painamiselle ole miltään taholta mahdollisuuksia, Leppä varoittaa.
Prosessin viivästyminen aiheuttaisi Lepän mukaan ongelmia viljelijöille ja viivästyttäisi entistä kunnianhimoisempien ympäristö- ja ilmastotoimien toimeenpanoa.
– Sitäkö joku sitten haluaa. Pitää kysyä heiltä jotka ovat tällaista kritiikkiä esittäneet, mitkä motiivit on.
Leppä muistuttaa, että aikataulu tulee EU:sta.
– Emme tee kansallista lainsäädäntöä vaan yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanoa Suomessa. Ja tämä pitää kaikkien ymmärtää.
EU:n maatalousministerien viikko sitten sopiman ratkaisun myötä vähintään 25 prosenttia EU:n täysin maksamien suorien tukien rahoituksesta tulee kohdentaa uusiin ekojärjestelmiin.
Kakkospilarin eli maaseudun kehittämistoimien, rahoituksesta 35 prosenttia on ohjattava ympäristö- ja ilmastotavoitteita edistäviin toimenpiteisiin.
Lisäksi tukien saamisen ehtona olevat ympäristövaatimukset eli niin sanottu ehdollisuus tiukentuu. Lisäksi tukea kohdennetaan nykyistä enemmän nuorille viljelijöille.
Ratkaisun myötä 10 prosenttia suorien tukien määrästä pitää pääsääntöisesti kohdentaa uudelleen isoimmilta tiloilta pienille ja keskisuurille tiloille.
– Tässä meillä ei ole ongelmaa, koska meillä tilojen kokohaitari on verrattain pieni verrattuna moneen muuhun jäsenmaahan ja siksi meillä joustot tässäkin kohdassa ovat äärimmäisen tärkeitä. Meillä ei ole jättimäisiä tiloja, eikä meillä toisaalta ole paljoa hyvin pieniä tiloja, Leppä selvittää.
Tuotantoon sidottuja tukia voi uudella kaudella maksaa samalla tasolla kuin nyt. Tämä on Lepän mukaan hyvin tärkeää tuotannon kannustimien ylläpitämiseksi esimerkiksi tietyillä kotieläintalouden aloilla ja erikoiskasvien tuotannossa.
