Kirkon perheneuvontaa uhkaavat leikkaukset sote-alueiden säästöjen vuoksi – "Muut eivät tällaista tukea tässä laajuudessa tarjoa"

Hyvinvointialueiden säästöpaineet uhkaavat viedä resursseja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tarjoamasta perheneuvonnasta, STT:n tiedot osoittavat.

Kirkon perheneuvonnan ja perheasioiden asiantuntijan Sari-Annika Pettisen mukaan hyvinvointialueet ovat tänä vuonna ottaneet seurakuntien kanssa perheneuvonnasta tehdyt sopimukset erityiseen tarkasteluun. Pettisen mukaan sopimusneuvotteluja on käyty eri alueilla hieman eri tahtiin.

– Ilmeisesti osassa on irtisanottu sopimuksia liittyen näihin hyvinvointialueiden säästötoimenpiteisiin, Pettinen kertoo STT:lle.

– Osassa sopimukset ovat jatkuneet ihan entisellään, mutta tiedän, että osassa on tilanne, että hyvinvointialue ei ole mahdollisesti jatkamassa sopimuksia, hän lisää.

Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksia on kaikkiaan 37 eri puolella maata, ja niissä työskentelee yli 180 koulutettua työntekijää.

Sopimusyhteistyötä kirkon ulkopuolisen toimijan kanssa on viime vuoden tietojen mukaan hieman yli puolella keskuksista.

15 keskuksella on viime vuonna ollut sopimus kunnan, kuntayhtymän tai hyvinvointialueen kanssa ja seitsemällä lisäksi sopimus toisen seurakunnan sekä kunnan, kuntayhtymän tai hyvinvointialueen kanssa.

Kaikkia perheasiain neuvottelukeskuksia ylläpitää ja rahoittaa seurakunta ja osa on täysin seurakuntarahoitteisia, eli useampi seurakunta maksaa niiden kustannukset. Tällöin palvelua tarjotaan ilman sopimusyhteistyötä hyvinvointialueen kanssa.

Kirkon perheneuvonta viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuotta. Pettisen mukaan sotien jälkeisenä aikana aloitetulla palvelulla on ollut tärkeä rooli läpi sen historian.

– Se on täydentänyt yhteiskunnan palveluita, ja sitä on tehty yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, Pettinen kertoo.

Vuosittain perheneuvonnan palveluja käyttää noin 18 000 asiakasta. Viime vuonna perheneuvonnan asiakasmäärä kasvoi edellisvuodesta yli 560 asiakkaalla. Asiakasryhmänä korostuvat kolmissakymmenissä olevat pariskunnat.

Etelä-Savon hyvinvointialue (Eloisa) on irtisanonut Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kanssa tähän asti toistaiseksi voimassa olleen sopimuksen, kertoo seurakunnan diakonian ja erityistyöalojen johtaja Lassi Suihkonen.

Sopimus päättyy vuoden lopulla. Samalla Eloisa irtisanoi myös Savonlinnan seurakunnan sopimuksen.

Seurakunnan perheneuvontaa pystytään Suihkosen mukaan jatkamaan jossain muodossa, jos Eloisalta saadaan rahoitusta. Jatko selviää vasta hyvinvointialueen budjetin myötä.

– Tässä vaiheessa näkymät ovat kyllä aika huonot. Näyttää siltä, että joudumme supistamaan toimintaamme, Suihkonen sanoo.

– Jos käy niin, että rahoitusta ei tulisi, niin sekin on mahdollista, että joutuisimme ajamaan alas perheasiain neuvottelukeskuksemme toiminnan kokonaan.

Rahoitus yli 40 vuotta toimineelle Mikkelin perheasiain neuvottelukeskukselle on tullut pääasiassa hyvinvointialueelta ja sitäkin ennen kuntasektorilta.

Esimerkiksi viime vuonna henkilöstökuluista noin 90 prosenttia katettiin hyvinvointialueen rahoituksella.

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheasian neuvottelukeskuksen toimintaan hyvinvointialueiden säästötoimenpiteet taas eivät käytännössä vaikuta, kertoo keskuksen johtaja Anssi Tietäväinen STT:lle.

Hänen mukaansa lähes 50 vuotta toimineen keskuksen rahoitus on alusta asti tullut vain seurakunnilta.

Kirkon perheneuvonta tarjoaa apua parisuhteen ja perheen kysymyksiin. Palvelu on asiakkaalle maksutonta, eikä vaadi seurakunnan jäsenyyttä.

Neuvonta keskittyy erityisesti parisuhteeseen. Sillä tavoin se eroaa esimerkiksi hyvinvointialueiden tarjoamasta kasvatus- ja perheneuvonnasta, jossa keskitytään lapsiin ja vanhemmuuteen liittyviin teemoihin.

On vaikea nähdä, että perhepalvelua pystyttäisiin täysin korvaamaan, sanoo Suihkonen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta. Hänen mukaansa väliinputoajia ovat sellaiset ryhmät, joita eivät neuvolapalvelut koske, kuten lapsettomat parit sekä eläkeläiset.

– Kirkon perheneuvonta on sillä tavalla ollut hieno asia, että sitä on suunnattu niillekin pareille, joilla ei ole lapsia. Tällaista maksutonta ammatillista parisuhteen tukea eivät muut toimijat tässä laajuudessa tarjoa, kertoo Pettinen.

Nimenomaan parisuhteeseen tarkoitettua tukea on Pettisen mukaan muuten saatavilla lähinnä yksityisellä sektorilla. Siihen ei monella ole varaa.

Jos kirkon perheneuvonnassa joudutaan vähentämään resursseja, lisää se Pettisen mukaan painetta työterveydessä ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

– Toisaalta osa jäisi vaille palveluita, koska ei ole varaa mennä yksityiselle tai se oma ongelma ei ole sellainen, että se olisi vaikka mielenterveyspalveluiden alla.

Kirkon perheneuvojat käyvät kolmen vuoden erityiskoulutuksen keskittyen parisuhteen teemoihin ja kysymyksiin.