Kouluväkivalta on jälleen noussut julkiseen keskusteluun – Lasten tekemiä väkivaltarikoksia ratkoo usea taho

Kouluväkivalta

Viime viikkoina kouluissa tapahtuneita vakavia väkivallantekoja on tullut ilmi useammalla paikkakunnalla. Epäillyt tekijät ovat olleet alle 15-vuotiaita, jotka eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa toiminnastaan.

Poliisi voi tehdä esitutkinnan lasten rikoksista, mutta ne eivät kuitenkaan siirry syyttäjälle syyteharkintaan.

Poliisi voi kuulustella myös alle 15-vuotiasta rikoksesta epäiltynä, jolloin hänen huoltajalleen varataan eräin poikkeuksin mahdollisuus olla paikalla.

Alle 15-vuotiaan rikoksesta seuraavat yleensä lastensuojelulain mukaiset toimet, joista ensisijaisia ovat avohuollon tuki ja viimeisenä huostaanotto.

Lasten tekemistä vakavista rikoksista tulisi aina tehdä lastensuojeluilmoitus, painottaa Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. Silloin käynnistetään lapsen ja perheen tuen tarpeen selvitys.

Heinonen kertoo, että arvioinnissa käydään tilanne läpi sekä vanhempien että lapsen kanssa. Heinosen mukaan yleispätevää tukitapaa ei ole, vaan ratkaisut ovat yksilöllisiä. Perhe voidaan ohjata esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolaan.

Vakavan kiusaamisen uhreista ei kuitenkaan tehdä automaattisesti lastensuojeluilmoitusta.

–  Uhrille ja hänen perheelleen pitäisi aina varmistaa psykososiaalinen tuki, Heinonen sanoo.

Julkisuudessa on hiljattain ollut erityisesti Vantaalla tapahtunut pahoinpitely.

Kytöpuiston koulussa kuudesluokkalaisten tekemässä vakavassa väkivallanteossa loukkaantui yksi oppilas. Poliisin mukaan tapauksen käsittely jatkuu koululla viranomaisten yhteistyönä.

Koulun rehtori ei ole halunnut kommentoida tilannetta. STT ei ole tavoittanut koulun vanhempainyhdistyksen edustajaa.

Itä-Suomen poliisi tiedotti perjantaina, että Joensuussa 13–14-vuotiaat koululaiset olivat aiemmin viikolla pahoinpidelleet koululaisen, joka sai hoitoa vaativia vammoja päähän.

–  Itä-Suomen poliisille tulee tietoon viikoittain erilaisia kouluun kytkeytyviä kiusaamis- tai väkivallantekoja, poliisin tiedotteessa sanotaan.

Sekä Joensuun että Vantaan pahoinpitelyt tapahtuivat välitunnilla.

Alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyt lisääntyivät jonkin verran vuosien 2008–2017 aikana. Tämä ilmenee Helsingin yliopiston julkaisemasta Rikollisuustilanne-katsauksesta, jossa perehdyttiin nuorisorikollisuuteen.

Lastensuojeluilmoitusten syistä ei kuitenkaan tehdä kattavaa seurantaa. Siksi ei voida arvioida, ovatko esimerkiksi vakavan kiusaamisen tai väkivallanteon lastensuojeluilmoitukset lisääntyneet viime vuosina.

Alle 15-vuotiaiden tekemistä rikoksista seuraa vahingonkorvausvelvollisuus, vaikkei rikosoikeudellista vastuuta olekaan.

Vahingonkorvauksen määrää voidaan pienentää ja maksuaikataulua pidentää, jos täyden korvauksen määrääminen lapsen maksettavaksi olisi kohtuutonta. Käytännössä korvausvastuu voi siirtyä myös vanhemmille.

Jos korvauksia ei makseta, ne voivat päätyä ulosottoon ja lapsen maksettavaksi täysi-ikäisenä.

Lasten rikoksissa keinovalikoimassa on myös sovittelu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lastensuojelun käsikirjan mukaan sovittelu on vapaaehtoinen ja maksuton palvelu, jossa koulutetut vapaaehtoissovittelijat auttavat käsittelemään tapahtunutta rikosta tai riitaa.