Lähes kaikissa yliopistosairaanhoitopiireissä koronapotilaita hoitavasta henkilökunnasta valtaosa on rokotettu, yliopistosairaaloista kerrotaan STT:lle

Rokotustahti on kiihtynyt, kun puolta annoksista ei tarvitse enää laittaa syrjään. Monella alueella pullonkaulana on kuitenkin Suomeen saapuvien rokotteiden pieni määrä.
Koronarokote

Koronarokotusten tahti on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) muuttuneiden ohjeiden myötä viime viikosta kiihtynyt, yliopistosairaaloista kerrotaan STT:lle.

THL ei ole enää ohjeistanut sairaanhoitopiirejä varaamaan puolta saapuneista rokotteista toista annosta varten, vaan käyttämään kaikki saadut annokset. Tehosteannokset on tarkoitus ottaa myöhemmin saapuvista eristä.

Koronapotilaita hoitavasta henkilökunnasta valtaosa on rokotettu ainakin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaaloissa, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (Kys), Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (PPSHP).

Rokotuksia annetaan jo hoivakodeissa kaikkien yliopistosairaaloiden alueilla, joskaan ei välttämättä vielä kaikissa kunnissa.

Suomessa on annettu yhteensä arviolta reilut 50  000 rokoteannosta, kertoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio STT:lle.

THL:n muuttunut ohjeistus saavutti sairaanhoitopiirit loppuviikosta.

–  Perjantaina teimme paljon töitä ja järjestimme rokoteallokaatiot uudelleen. Maanantaista lähtien annettuja rokotemääriä on ruvettu runsastuttamaan, sanoo erikoislääkäri Harri Marttila Turun yliopistollisen sairaalan (Tyks) sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksiköstä.

Husin henkilökunnasta rokotettuja jo 4  500 eli lähes kaikki koronapotilaita hoitavat on rokotettu, kertoo johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

Taysissa teho-osastojen henkilökunnasta noin 80 prosenttia on saanut rokotteen, koronapotilaita kohtaavasta henkilökunnasta noin 60 prosenttia, kertoi ylilääkäri Juhani Sand Pirkanmaan koronainfossa tiistaina.

–  Totta kai tavoite on, että vielä pystymme lisäämään tahtia ja lisäämään vielä sen jälkeenkin, kun nämä rokotuserät toivottavasti kasvavat, Sand sanoi.

Kysissä koronapotilaita hoitavasta henkilökunnasta on rokotettu 80–90 prosenttia.

Tyksin henkilökunnan korkeimmissa prioriteettiryhmissä rokotekattavuus on kohtuullinen, kertoo johtajaylilääkäri Mikko Pietilä. Teho-osastojen henkilökunnasta yli 80 prosenttia on rokotettu.

Oulun yliopistollisen sairaalan alueella Pohjois-Pohjanmaalla rokotusten painopiste on siirtynyt jo kuntiin, kertoo johtajaylilääkäri Juha Korpelainen STT:lle.

Sairaanhoitopiiriin saapuu vuoroviikoin 2  000 tai 3  000 rokotetta. Jos määrä pysyy samana, hoivakotien rokotuksissa voi kestää helmikuun loppuun asti. Sen jälkeen vuorossa on muu kriittinen henkilökunta sairaalassa, terveyskeskuksissa ja sosiaalitoimessa.

Yliopistosairaaloiden mukaan ainoa pullonkaula rokotusprosessissa on Suomeen saapuvien rokotteiden pieni määrä, ja monella alueella valmiutta olisi rokottaa paljon enemmänkin ihmisiä.

–  En ymmärrä kritiikkiä sitä kohtaan, että tämä olisi lähtenyt hirvittävän hitaasti liikkeelle. Tämä on lähtenyt hallitusti ja hyvin siinä määrin, mitä maahan tullut rokotemäärä on mahdollistanut, Tyksin Mikko Pietilä sanoo.

THL:n muuttuneen ohjeen vaikutus ei ole kovin merkittävä, jos maahan saapuvien rokotteiden määrä ei kasva, Pietilä arvioi. Jos kaikki toimitukset käytetään nyt ensimmäiseen rokotteeseen, muutaman viikon päästä kaikki uudet toimituserät kuluvat tehosteannoksiin, ja uusien ensiannosten antaminen taukoaa, Pietilä kuvaa.

–  Jotta rokottamisen kiirehtimisellä olisi jonkinnäköinen käytännön merkitys, täytyisi olla varma siitä, että rokotetta tulee enemmän.

Aivan kaikkia rokoteannoksia ei Tyksissä Pietilän mukaan aiota antaa, jotta esimerkiksi pieni vaihtelu toimituspäivässä ei tarkoittaisi sitä, että tehosteannokseen ajan varannut voi jäädä ilman rokotetta.

Viime viikon loppuun mennessä Pfizerin ja Biontechin rokotetta oli saapunut Suomeen 100  000. Tämän viikon 50  000 annoksen erä saapuu THL:n Mia Kontion mukaan Suomeen keskiviikon aikana. Toimituserä pysyy samankokoisena ainakin seuraavat kaksi viikkoa.

EU:n hyväksymää Modernan rokotetta odotetaan maahan alkuun vain pieniä määriä. Tällä viikolla rokotetta pitäisi Kontion mukaan saada maahan 5  000 annosta.

Myös Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan rokote voi saada EU:ssa myyntiluvan tammikuun aikana. Sitä voitaisiin saada jo paljon suurempia määriä.

Pfizerin ja Biontechin rokotteen toinen annos on myyntiluvan mukaan annettava aikaisintaan 3 viikkoa ensimmäisen jälkeen. Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksen mukaan annosväliä voi pitkittää korkeintaan 6 viikkoon, THL:n Hanna Nohynek kertoo.

Tyksin Mikko Pietilä ei usko, että rokotteen tehosteannosta alettaisiin Suomessa tästä viivästyttää, kuten Britanniassa on tehty, jotta suurempi osa saisi edes ensimmäisen annoksen.

–  Luulen, että sellaista toimivaltaista viranomaista ei helpolla löydy, joka käskee tai kehottaa käyttämään lääkinnällistä valmistetta toisin kuin miten sitä on tutkittu.

Väestön massarokotusten alkua saadaan vielä odottaa, mutta alustavia suunnitelmia esimerkiksi tiedotuksesta ja rokotuspaikoista on jo tehty, kertoo Husin Markku Mäkijärvi. Lain mukaan massarokotuksista vastaavat kunnat, mutta myös sairaanhoitopiirit ovat järjestelyissä mukana.

Rokotusten aloittamisesta kerrotaan Mäkijärven mukaan pääasiassa yleisen tiedotuksen kautta. Tietyt erityisryhmät, kuten erityisessä riskissä olevat pitkäaikaissairauksia sairastavat potilaat saattavat saada myös henkilökohtaisen kutsun.

Helsingissä ja Espoossa suunnitellaan rokotuspisteitä esimerkiksi joillekin terveysasemille ja koronatestipisteille. Väestöä saatetaan rokottaa myös erityisillä massarokotuspisteillä.

–  Kyllähän esimerkiksi Helsingin messukeskus, jossa tällä hetkellä otetaan koronavirusnäytteitä, on yksi mahdollinen rokotuspiste. Mutta sehän edellyttää, että meillä on rokotteita, Mäkijärvi sanoo.