"Kyllähän se meno villiä on" – Kärnä vaatii rajoituksia ulkopaikkakuntalaisten Lapissa harjoittamaan metsästykseen
Keskustan kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Mikko Kärnä allekirjoittaa täysin Lapista kantautuvat tiedot, joiden mukaan ulkopaikkakuntalaisten harjoittama metsästys on lähtenyt täysin käsistä.
Kärnä toteaa tulleensa itse pois itäkairasta metsältä viikonloppuna ja tehneensä omakohtaisia havaintoja.
– Kyllähän se meno villiä on. Joka levikkeellä on auto ja metsissä kaikenlaisia telttaleirejä. Koiria laukkoo siellä sun täällä enemmän tai vähemmän valvonnan alla. Erilaisia eläinten raatoja on teiden laidoissa, metsoista revitty vain täkät irti ja jätetty muut osat mätänemään, hän kuvailee tiedotteessaan.
Kansanedustaja kirjoittaa tukimiestensä kertoneen, että poronhoitotöitä on mahdotonta tehdä ja turistit häiritsevät myös paikkakuntalaisten hirvenpyyntiä.
– Metsähallituksen on nyt syytä ottaa tämä viesti vakavasti ja tunnustettava epäonnistumisensa. Pyyntilupia on myyty liikaa, eikä lupiin ole asetettu oikeastaan minkäänlaisia ehtoa. Ulkopaikkakuntalaisten harjoittama ylimitoitettu metsästys haittaa paikkakuntalaisten kulttuuria, elämää ja elinkeinoja. Ei näin voi jatkua. Muuten meillä on pian tässä vakavampi konflikti käsillä.
Kärnä vaatii maa- ja metsätalousministeriötä sekä Metsähallitusta ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin tilanteen oikaisemiseksi.
Hän listaa useita keinoja, jotka olisi varsin helppo toteuttaa tilanteen oikaisemiseksi.
– Ensinnäkin lupamääriä on syytä tarkastella kriittisesti ja pienriistan pyyntiluvista puolet tulee osoittaa paikkakuntalaisten yrittäjien myytäviksi, jolloin yrittäjät voivat paketoida niihin majoitus- ja opastuspalveluita.
– Toisekseen pyyntilupien ehtoihin on kirjattava, että metsällä voidaan pitää kerrallaan irti maksimissaan kahta koiraa. Nykyisellään poroista kiinnostuneet ulkopaikkakuntalaisten koirat laukkaavat laumoina tokkien perässä. Poroja revitään ja tokat hajoavat.
– Kolmanneksi ulkopaikkakuntalaisille myönnetäviin hirvilupiin tulee edellyttää mukaan paikallinen vastuuhenkilö, joka valvoo pyyntiä. Kaadot on myös tarkastettava nykyistä tehokkaammin.
– Neljänneksi on edellytettävä, että metsällä käytettävät koirat ovat lähtökohtaisesti porovapaita ja metsästäjien on selvitettävä ennen pyynnin aloittamista tokkien sijainti. Samoin on edellytettävä, että saatu saalis hyödynnetään ravinnoksi eikä jätetä sen osia maastoon mätänemään.
– Mikään yllä luetelluista toimenpiteistä ei vaadi edes lakimuutoksia, vaan asiat voidaan asetuksin sekä viranomaispäätöksin, Kärnä muistuttaa.
Kansanedustaja toteaa myös, että kotipaikkakunnalla kikkailu metsästysoikeuden saamiseksi pitää estää.
– On väärin, että osa pyytäjistä muuttaa kirjansa syksyllä vaikkapa Savukoskelle, metsästää siellä kauden ilmaiseksi ja sen jälkeen muuttaa kirjansa takaisin Kauniaisiin tai Helsinkiin. Tällä tavalla toimimalla ei tarvitse maksaa senttiäkään veroja Savukoskelle, koska verotuskuntansa määritetään aina kulloisenkin vuoden alusta.
– Metsästysoikeus valtion maille taas määräytyy nykyisellään kotikunnan mukaan ja sitä käytetään härskisti hyväksi ilmaisen metsästysoikeuden saamiseksi. Jatkossa metsästysoikeuden valtion maille tulee muodostua verotuskunnan mukaan ja metsästysoikeuden voisi saada kesken vuotta uuteen kuntaan vain perustellusta hakemuksesta, Kärnä vaatii.
