Kuusamon Kuusinkijoki vapautetaan vesivoimasta taimenten hyväksi – operaatiossa mukana suomalainen maalivahtilegenda

Vaelluskalat

Kuusamon Kuusinkijoki vapautetaan vesivoimasta lakkauttamalla joella sijaitseva Myllykosken vesivoimalaitos. Näin uhanalainen järvitaimen pääsee vapaasti vaeltamaan laajoille virtavesi- ja järvialueille, kertoo maa- ja metsätalousministeriö.

Sitova aiesopimus allekirjoitettiin tänään torstaina Helsingissä. Voimalaitos on ollut suuren vesistökokonaisuuden ainoa patorakenne. Koskienergia Koskivoima Oy myy voimalaitoksensa Kuusinkijoki kuntoon ry:lle.

Voimalaitostoiminnan lakkauttamishanketta tukee maa- ja metsätalousministeriön vaelluskalaohjelma Nousu, jonka avulla parannetaan vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen tilaa useissa kohteissa ympäri Suomen.

– Virtavesien avaaminen vaelluskaloille vahvistaa sekä kalakantoja että alueellista elinvoimaa. Kuusinkijoki on Nousu-ohjelmalle todellinen helmi, joka tukee uhanalaisen järvitaimenkannan elpymistä ja edistää myös Kuusamon seudun matkailua, kiittelee maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ministeriön tiedotteessa.

Valtio on sitoutunut rahoittamaan 50 prosenttia voimalaitoksen kauppasummasta, joten kaupan lopullinen toteutuminen edellyttää, että paikallinen järjestö saa vuoden 2021 aikana koottua puolet kauppasummasta muista lähteistä.

Rahankeräystyöhön ovat sitoutuneet jo Kuusamon kaupunki, Cargotecin suuromistaja Ilkka Herlin ja entinen eturivin jääkiekkomaalivahti Miikka Kiprusoff. WWF on puolestaan lupautunut osarahoittajaksi kunnostusvaiheelle, joka käynnistyy voimalaitoksen lunastuksen jälkeen.

Voimalatoiminnan päätyttyä vesi ohjataan takaisin tähän asti kuivana olleeseen Piilijokeen, jota pitkin taimenet pääsevät vaeltamaan Kuusingin pääuomasta aina latvavesille saakka.

– Tämä hanke vapauttaa taimenen kutualueita 50 kilometrin matkalta, jolla on valtava merkitys uhanalaiselle järvitaimenelle sanoo Kuusinkijoki kuntoon ry:n puheenjohtaja Matti Aikio.

Kuusinki on yksi Kuusamon kolmesta kuuluisasta taimenjoesta, joista kaksi muuta ovat Kitkajoki ja Oulankajoki. Joet yhtyvät Venäjän puolella ja laskevat Paanajärveen, josta vesireitti jatkuu Pääjärveen järvitaimenen laajoille syönnösalueille.

Nousu-ohjelman koordinaattori Matti Vaittinen pitää Kuusinkijoen vesistöalueen potentiaalia huikeana.

– Voimalaitoksen lunastamista seuraa vanhan jokiuoman vapauttaminen ja kunnostustyö, jonka jälkeen voidaan elvyttää monimuotoinen ja runsas taimenpopulaatio Kuusinkijoen vesistön yläosille. Taimenkannan palauttaminen vaatii padon purkamisen lisäksi muun muassa kestäviä kalastusjärjestelyjä sekä sujuvaa rajavesiyhteistyötä Venäjän kanssa, Vaittinen summaa.