Kurvinen: Vain asuttu ja elävä raja on turvallinen raja, ruoka ja huoltovarmuus takaisin keskiöön
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen on pettynyt Euroopan komission esitykseen EU:n vuosien 2028–2034 budjetiksi.
– Komissio näyttää unohtaneen huoltovarmuuden merkityksen EU:n turvallisuudelle. Suurimpien häviäjien joukossa ovat huoltovarmuudelle kriittiset alue- ja maatalousrahat, joissa Suomi on perinteisesti ollut vieläpä nettosaajana, Kurvinen toteaa tiedotteessaan.
Maatalous- ja aluetukien yhteenlaskettu osuus uudesta budjettikehyksestä on vain 40 prosenttia, kun perinteisesti kummallekin on varattu noin kolmannes EU:n budjetista, eli yhteensä kaksi kolmasosaa.
Suoria maataloustukia ollaan leikkaamassa 386 miljardista 300 miljardiin euroon.
– Myös ulkorajaohjelma, jolla olisi kohdennettu tukea itäiseen ja pohjoiseen Suomeen, puuttuu budjetista täysin. Tulevissa neuvotteluissa EU on saatava ymmärtämään, että vain asuttu raja on turvallinen raja. Jos raja-alueilla eivät asiat ole kunnossa, ei turvallisuuskaan toteudu, Kurvinen painottaa.
Kurvisen mukaan hallituksen ennakkovaikuttaminen ei näytä onnistuneen.
– Tämä ei ollut ihan sitä, mitä odotettiin, kun pääministeri Petteri Orpo (kok.) kahvitutti komission puheenjohtaja Ursula von Der Leyeniä pitkin Suomea. Kivoja valokuvia someen saatiin, mutta tuloksia ei. Ennakkovaikuttaminen näyttää olleen pelkkää name droppingia.
Name droppingin voi suomentaa esimerkiksi suurilla nimillä leveilyksi.
Kurvinen toteaa, että hallituksen ja Suomen itselleen asettamista tavoitteista jäätiin kauas, vaikka kaikki edellytykset niiden saavuttamiselle olivat olemassa.
– Kokoomuksella on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa värisuora sekä suorat yhteydet EU:n suurimpaan ryhmittymään ja avainhenkilöihin. Myös muuttunut turvallisuusympäristö tukee Suomen tavoitteita. Kaikesta tästä huolimatta tuloksena on ruma mahalasku.
Kurvisen mukaan tuleviin budjettineuvotteluihin lähdetään melkoiselta takamatkalta hallituksen lepsuilun seurauksena.
– Edessä on pitkä työsarka, jotta huoltovarmuus, ruokaturva ja alueiden kehittäminen saadaan neuvoteltua takaisin budjetin keskiöön.