Kuntien talousnäkymät synkentyivät – yli 80 prosenttia ennakoi sopeutustoimia
Kuntaliiton Talousbarometrin mukaan puolet Suomen kuntien talousjohtajista arvioi kuntansa talouden olevan vuoden päästä joko huono tai erittäin huono. Yli 80 prosenttia vastaajista ennakoi kunnassaan kohtalaisia tai huomattavia sopeutustoimia.
Talousjohtajat arvioivat kuntansa taloustilannetta yhdestä kuuteen olleella asteikolla, jossa yksi oli erittäin huono ja kuusi erittäin hyvä. Vuoden sisällä keskimääräinen arvio laskee nykyisestä 3,3:sta 2,6:een.
– Kuntien heikentyvät talousodotukset kuvastavat Suomen talouden vaimeita kasvunäkymiä, jotka välittyvät kuntatalouteen sekä heikompina kuntien verotuottoina että korkeampina menoina. Suhdanteiden vaihtelut välittyvät kuntatalouteen usein viiveellä, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio tiedotteessa.
Myös valtionosuuksien pieneneminen vaikuttaa, Punakallio arvioi.
– Viime vuoden marraskuussa kuntien valtionosuusrahoitukseen kohdistettiin yllättäen satojen miljoonien eurojen lisäleikkaus. Tämä kuntien Black Friday lienee yksi suurimmista syistä talousbarometrin heikkojen tunnelmien takana, Punakallio toteaa.
Leikkaus oli seuraus toissa vuoden verotuksen valmistumisen vaikutuksista, joista valtiovarainministeriö kertoi marraskuussa. Nettovaikutus oli 415 miljoonan euron lisäleikkaus valtionosuuksiin, Punakallio totesi aiemmassa blogikirjoituksessaan. Myöhemmin hallituspuolueet sopivat, että vähennystä pehmennetään jaksottamalla se vuosille 2025–2027.
Punakallion mukaan kuntien tulevaisuuden näkymiin vaikuttaa myös se, että vuosi 2023 oli poikkeuksellisen vahva sote-uudistukseen liittyvien niin sanottujen verohäntien vuoksi. Näiden noin miljardin euron vaikutus väistyy tänä vuonna.
Arviot talouden nykytilanteesta ovat barometrin mukaan vahvimmat väestöltään suurimmissa kunnissa sekä Lapissa, Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä.
Kuntien investointinäkymät vaihtelevat melko paljon ympäri Suomea. Noin neljäsosa kunnista ennakoi investointimenojen pienenemistä lähivuosina. 44 prosenttia arvioi investointiensa lisääntyvän ja noin kolmasosa niiden pysyvän ennallaan. Kasvu on voimakkainta suurissa kunnissa.
Kysely toteutettiin tammikuun lopulla ja siihen vastasi 175 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 293 kuntaa.