Kulmuni viitoitti puoluevaltuustossa järkivihreää toivon tietä: "Keskusta on vaihtoehto äärilaitojen ryskyttäjille"

Keskustan puheenjohtaja, elinkeinoministeri Katri Kulmuni, jatkoi puoluevaltuustopuheessaan toivon linjalla.

Hänen mukaansa keskustan vaihtoehto sekä talous- että ympäristöpolitiikkaan on järkivihreä toivon tie.

Kulmuni korosti eteenpäin menemisen välttämättömyyttä ja hallittujen uudistusten tietä.

– Uskon, että kestävä uusi rakentuu koetellun vanhan päälle. Tätä maata kantavat myös tästä eteenpäin suomalainen sisu ja sydän.

Kulmunin mukaan keskustaa on turha sovittaa millekään jakolinjoille.

– Maailma ei ole mustavalkoinen. Suomalainen, keskustalainen ratkaisu on aina löytynyt sovitellen ja yhteistyössä, keskinäisen luottamuksen kautta, hän sanoi.

Keskustan on Kulmunin mielestä tuotava kuuluviin niiden ääntä, jotka eivät huuda kovimmin.

Hän totesi vastakkainasettelun johtavan siihen, että ongelmat jäävät riitelyn varjoon.

– Keskusta on vaihtoehto äärilaitojen ryskyttäjille. Kun he repivät, me laskemme kymmeneen ja puhaltelemme. Kun he erottavat ihmisiä, me kohtaamme jokaisen.

Siksi keskusta laittaakin Kulmunin mukaan voimavaransa todellisten isojen yhteiskunnallisten epäkohtien ratkaisemiseen ja tavallisten ihmisten arkisten asioiden hoitamiseen.

Hän viittasi viikolla esitettyyn lapsilisien korottamiseen ja kiitteli SDP:tä pääministeri Antti Rinnettä (sd.) kannustavista kommenteista ehdotukseen.

Taloudessa työn  ja toivon sopimus tarkoittaa Kulmunin mukaan muun muassa sitä, että ihminen nostetaan talouspolitiikassa keskiöön.

– Kilpailukyky- ja välttämättömyys tarvitsevat myös muita hyveitä rinnalleen. Haluan, että keskusta toimii foorumina keskustelulle uuden ajan talouspolitiikasta ja uusien ajatusten löytämiselle. Keskusta rakentaa seuraavan vuosikymmen kestävän talouden ja työn linjan.

Ilmastokeskustelussa ei Kulmunin mielestä kannata olla sinisilmäinen, vaan sinivalkoinen. Hän ihmetteli sitä, milloin ratkaisukeskeinen kansa vaipui sellaiseen epätoivoon, ettei keinoja suurtenkin ongelmien selättämiseksi olisi.

– Keskusta haluaa olla luomassa toivoa, näköaloja ja ratkaisuja ilmastoahdistukseen.

Tätä varten Suomi tarvitsee Kulmunin mukaan oman vihreän teollisuuden ohjelman.

– On aivan turha keskustella siitä, mitä ihminen syö, kun hiilineutraalisuuden ratkaisee teollisuus.

Valtion tuleekin Kulmunin ja keskustan mukaan olla osarahoittajana kaikissa niissä merkittävissä investoinneissa, joilla saadaan vähennettyä päästöjä Suomessa ja edistettyä uuden teknologian käyttöönottoa.

Hän väläytti myös kansallisen ilmastorahaston luomista. Sen pohjana olisi valtion omaisuus, mutta myös kansalaiset voisivat sijoittaa siihen varojaan ja tehdä konkreettisia ilmastotekoja.

Kulmuni huomautti myös, että ilmastopolitiikka on myös aluepolitiikkaa. Hänen mukaansa valtio ei saa jakaa alueita voittajiin ja häviäjiin.

– Oikeudentajuun ei iske se, että vieläpä juuri ne alueet, joissa hiilinielut ja hiilivarastot ovat kaikkein vahvimmat, joutuisivat pelkän maksajan rooliin. Miksi julkisessa keskustelussa tarjotaan syyllisen viittaa juuri heille, jotka viime kädessä hiilinieluja kasvattavat, meidän tavallisten pulliaisten kulutettavaksi, Kulmuni kysyi.

Lopuksi Kulmuni totesi hallituksen nojaavan tavoitteissaan kahteen asiaan: vahvaan työllisyyteen ja vastuulliseen ilmastopolitiikkaan.

– Tavoitteista toinen ei voi toteuta ilman toista.

Kestävä työllisyyspolitiikka on edellytys sille, että ympäristöstä voidaan huolehtia. Toisaalta taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä ilmastopolitiikka ei onnistu ilman, että suomalaisilla on turvattu toimeentulo.

Kulmuni päätti puheensa Eeva Kilven uskoa valaviin sanoihin.

– Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää.