Kuinka paljon pakkanen vie ihmisiä sairaalaan? – Nyt puhuu lääkäri
Lähes kaikki suomalaiset tietävät, miltä tuntuu pureva pakkassää. Se on tullut kokemuksen kautta selväksi myös viime viikkoina, jolloin pakkasmittarit ovat laskeneet jopa -30 tai -40 asteeseen.
Millainen haaste kireä pakkanen on terveydelle? Altistaako se meidät helpommin taudeille tai laittaako se elimistömme astetta enemmän lujille?
Ja erityisesti: kuinka vaikea pakkanen on iäkkäille ja muille riskiryhmäläisille? Ovatko he silloin alttiimpia vakavammille oireille?
– Perusterveillä ei pitäisi olla pakkasesta mitään sen kummempaa terveydellistä ongelmaa kuin että voi palella, vastaa geriatrian erikoislääkäri sekä yleis- ja työterveyden sairaanhoitolääkäri Arvo Haapanen Mehiläisestä Suomenmaalle.
Hänen mukaansa pakkanen saattaa vähän laskea ihmisen vastustuskykyä ja altistaa siten erilaisille taudeille. Mistään isosta uhasta ei kuitenkaan puhuta.
Iäkkäidenkään kohdalla pakkasen ei pitäisi varsinaisesti vaikuttaa vointiin, jos ihminen voi suhteellisen hyvin.
– Ihosairaudet tosin pahenevat usein kylmällä ilmalla. Iho voi kuivua herkemmin myös kaikilla muillakin ihmisillä. Perusrasvauksesta huolehtiminen on tietenkin tärkeää, Haapanen summaa.
Sydän- ja verisuonisairauksia tai keuhkosairauksia poteville henkilölle pakkanen voi kuitenkin olla astetta vaikeampi, Haapanen sanoo.
Sitä kautta usein juuri iäkkäät kuuluvat niihin, keille pakkanen aiheuttaa terveydellisiä haasteita.
Haapasen mukaan sydän- ja verisuonisairauksissa vaikeita ovat aina lämmön ääripäät, siis kylmä ja kuuma. Ne rasittavat helposti sydäntä.
Kova pakkanen nostaa verenpainetta. Elimistön pitää myös pakkasella kierrättää enemmän lämmintä verta, jotta keho pysyy lämpimänä. Kaikki se vaatii sydämeltä normaalia enemmän.
Samaan aikaan kylmä ilma voi vaikeuttaa hapensaantia. Ongelmia tulee etenkin silloin, jos ihmisellä on yhtään astman oireita. Astmaatikot ylipäätään kärsivät usein pakkasesta, sillä kylmässä ilmassa keuhkoputket supistuvat ja hapensaanti heikkenee.
– Yksi mutkan kautta tuleva haaste iäkkäille on se, että ihmisen pitää pukea pakkasella enemmän varusteita ympärilleen. Se painaa fyysisesti enemmän, mikä voi kuormittaa iäkästä ihmistä.
– Viileä kesäinen sää +15 tai +17 on optimaalista sydämelle. Mutta -25 tai sitä kylmempi ilma alkaa olla hankalampaa, Haapanen pohtii.
Mikään kovin suuri haaste pakkanen ei kuitenkaan terveydellisesti ole edes sydän- ja verisuonisairaille tai keuhkosairaille, Haapanen sanoo.
Hänen mukaansa -25 astetta on paljon pienempi juttu esimerkiksi sydämelle kuin +25 astetta.
Helteillä ihmisiä joutuu usein sairaalahoitoon, mutta pakkasella samaa ilmiötä ei Haapasen mukaan ole ainakaan laajassa mittakaavassa. Hän arvelee, ettei pakkanen myöskään näy kuolleisuustilastoissa samalla tavalla kuin hellejaksot.
Helle on Haapasen mukaan elimistölle kylmyyttä paljon haastavampi olotila. Vaarana lämpimällä säällä on muun muassa kuivuminen. Pakkasella sitä riskiä ei samalla tavalla ole.
– Toki sekin vaikuttaa, että kylmällä ilmalla oleskellaan ulkosalla vähemmän ja kylmyyttä vastaan on ylipäätään helpompi taistella. Riittää, että pukeutuu lämpimästi, Haapanen miettii.
Kylmyyttä pääsee myös sisätiloissa paremmin pakoon, kun taas kesällä helle uuvuttaa helposti sekä sisällä että ulkona.
Miten pakkasta vastaan olisi sitten syytä varautua terveyden näkökulmasta?
– Riittää, että pukeutuu lämpimästi, Haapanen naurahtaa.
Tärkeää on hänen mukaansa huolehtia hengittävästä kerrospukeutumisesta, jotta iho pysyy kuivana ja lämmön ylläpito toiminnassa.
Olennaista pukeutumisessa on se, ettei tuuli pääse tunkeutumaan luihin ja ytimiin.
– Kovimmilla pakkasilla kasvoilla on hyvä olla jotain sellaista kangasta, joka pitää sisäänhengitysilman riittävän kosteana ja lämpimänä. Sillä on merkitystä ihan kenelle vain.
Pakkasella elimistö kuluttaa enemmän energiaa, muttei siitäkään ole Haapasen mukaan syytä stressata. Normaali ruokavalio riittää takaamaan polttoaineen myös pakkasella.