"Kuin ajaisi raitiovaunulla"– nelivetoinen superauto mullisti rallimaailman 1981
Tyrmäys, järkytys, shokki, kuinka vaan.
Nelivetoisen Audi Quattron ilmaantuminen rallin MM-sarjaan vuonna 1981 oli kilpaileville talleille lähes lamaannuttava isku, josta toipuminen vei aikansa.
Rallikonkari Hannu Mikkolan käsissä uusi vallankumouksellinen auto teki selvää jälkeä heti ilmaannuttuaan lähtöviivalle vuoden 1981 Monte Carlon rallissa. Jo ensimmäisen kuuden erikoiskokeen jälkeen Mikkola oli vetänyt lähes kuuden minuutin kaulan muihin.
Mikkola kuvaili kisatauolla todistaneensa, ettei nelivetoisen tarvitse olla maastoauto. ”Tämä on kuin ajaisi raitiovaunulla”, Mikkola luonnehti ajokkinsa ominaisuuksia.
Aiemmin nelivetoa oli pidetty ralliautoilussa täysin hyödyttömänä tekniikkana. Lisääntyvän painon ja monimutkaisuuden arveltiin syövän nelivedosta saatavat edut kokonaan.
Audin kiinnostus nelivetotekniikkaan heräsi talvella 1976-1977 Ruotsissa, kun koeajoissa verrokkina mukana ollut Bundeswehrin käyttämä VW Iltis -maastoauto peittosi testeissä tehokkaammat prototyypit.
Audin insinööreille valkeni, että nelivedossa olisi potentiaalia käyttöön myös suorituskykyisissä henkilöautoissa, mutta tarvittiin uudenlainen tekninen ratkaisu. Sellainen löytyi ontosta akselista, joka jakoi tehon kahteen suuntaan.
Normaaleissa olosuhteissa toisioakseli jakoi 50 prosenttia tehosta kardaaniakselia pitkin toisella tasauspyörästön lukolla varustettuun taka-akseliin. Toinen puoli vääntömomentista siirrettiin etuakselin tasauspyörästölle toisioakselin sisällä pyörivää ulostuloakselia pitkin
Jo syyskuussa 1979 Audi kysyi rallin MM-sarjaan osallistuvilta valmistajilta ja säännöistä vastaavalta organisaatiolta, vastustiko kukaan poistamasta sääntöä, joka esti nelivetoisten autojen osallistumisen kilpailuun.
Maaliskuussa 1980 Audi esitteli Quattron tiekäyttöön. Uudessa autossa yhdistyivät ensimmäisetä kertaa nelivetotekniikka ja turboahdettu moottori.
Ensimmäisen sukupolven Quattron voimanlähteenä oli 2,1 litran viisisylinterinen rivimoottori, jossa oli vain kaksi venttiiliä kutakin sylinteriä kohden. Tehoa irtosi 149 kW eli noin 200 hevosvoimaa.
Nelivetoinen ihmeauto tuotiin rallipoluille talvella 1981. Varhainen nelivetotekniikka oli kokonaan mekaanista, mikä esti käsijarrun käytön keskitasauspyörästön ollessa lukittuna. Ajaessa oli käytettävä vasemman jalan jarrutusta, jolloin oikea jalka voitiin pitää kaasulla ja turbon paineet ylhäällä.
Kilpailijat haistoivat Audin ratkaisun jo tuotantomallista tulevat ongelmat. Auto oli verraten kookas ja sen viisisylinterinen moottori oli pitkällä edessä, mikä tuotti auton käsittelyyn suuria ongelmia.
Alkuperäisen eli niin sanotun pitkän Quattron jäätyä teknisesti alakynteen Audi lanseerasi akseliväliltään lyhennetyn Sport Quattron, jossa oli myös 8-tuumaisia vanteita varten levennetyt lokasuojat ja pystympi tuulilasi heijastumien vähentämiseksi. Sport Quattro oli myös alustaltaan tehty suoraan kilpailukäyttöön, kun vanha pitkä Quattro oli koottu lähinnä vakiomallien alustaosista.
Audi Quattron valtakausi rallimaailman huipulla kesti viisi vuotta. MM-osakilpailuvoittoja kertyi 23 kappaletta, joista Mikkola ajoi yhdeksän. Muita menestyneitä Audi-kuljettajia olivat saksalainen Walter Röhrl, ruotsalainen Stig Blomqvist sekä ranskalainen Michéle Mouton, josta tuli ensimmäinen MM-osakilpailun voittanut nainen.