Kriisitukien kohdentaminen on herättänyt paljon kritiikkiä – Nyt asiaan on löytymässä ratkaisu tulevia kriisejä varten, kertoo VM:n Majanen

Lähes kaikkia hallituksen tähänastisia korona- ja energiatukia on kritisoitu siitä, että ne kohdistuvat myös isolle joukolle sellaisia, jotka eivät tukea tarvitse. Ongelmaan on nyt löytymässä ratkaisu tulevia kriisejä varten.

Valtiovarainministeriön johdolla valmistellaan pysyvää järjestelmää, jonka avulla erilaisia tukia voitaisiin kohdentaa nykyistä osuvammin esimerkiksi pienituloisille kotitalouksille, kertoo valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen STT:lle.

–  Nyt kun julkisen talouden tilanne on tiukka, täytyisi yrittää määritellä mahdollisimman hyvin täsmälliseen tarpeeseen kohdistuvia tukia, Majanen sanoo.

Majasen mukaan Valtiokonttori esitteli mallia hiljattain valtiovarainministeriössä ja se vaikutti niin hyvältä, että valmistelua päätettiin jatkaa.

–  Se ei ehdi valitettavasti vielä tähän aaltoon tukimallien kohdennusta parantamaan, mutta se olisi käytettävissä ensi talvena, jos edelleen ollaan esimerkiksi sähkön tai polttoaineen hinnan vuoksi ongelmissa. Sota varmasti jatkuu ja on hyvä varautua tuleviin poikkeuksellisiin kotitalouksien ja ehkä yritystenkin tukemistarpeisiin.

Majanen kuitenkin varoittaa, että tämäkään ratkaisu ei välttämättä täysin pitävä ole ja tukea menisi todennäköisesti yhä sellaisillekin, jotka eivät sitä tarvitse, mutta ”osumatarkkuus paranisi nykyisestä huomattavasti”.

Tällä vaalikaudella takana on jo useampia kustannustukia, ravintoloiden sulkemiskorvauksia ja kuljetusalan polttoainetukia. Uusimpia ovat sähkötuki ja verotuksen sähkövähennys.

–  Ajattelin, että olisi hyvä ehkä kartoittaa, olisiko hankittavissa sellainen työkalu, jolla voitaisiin toimeenpanna täsmätukia, jotka täydentävät esimerkiksi jo kattavaa sosiaaliturvaa ja muita yleisiä, normaaleja tukijärjestelmiämme, Majanen sanoo.

Valtiokonttorin toteuttama järjestelmä hyödyntäisi tulorekisteriä ja muita tietovarastoja. Näitä tietoja yhdistelemällä voitaisiin kohdentaa tuki mahdollisimman tarkkaan sen mukaan, mitä eduskunta kyseistä tukea koskevassa laissa edellyttää.

Majasen käsityksen mukaan viranomaisen päätöksentekoa varten erilaista dataa voi hyödyntää lain ja tietosuoja-asetuksen määrittämissä rajoissa.

–  Tässä on kyse siitä, että tuenhakija – joko kotitalous tai yritys – tekisi hakemuksen ja yksilöisi siinä ne tarvittavat tiedot, joita ei ole saatavissa rekistereistä. Tämä on sillä tavalla läpinäkyvä, että kaikki tietävät, mitä tietoja käytetään ja kaikki tapahtuisi viranomaisen toimesta eduskunnan säätämän lain nojalla.

Esimerkiksi sähköyhtiön ei ole mahdollista saada asiakkaiden tulo- tai henkilötietoja.

–  Ajatus on, että järjestelmä on myös sellainen, että siihen ei tarvita konsultin tekemiä kalliita muutoskustannuksia, vaan virasto voi sitä ikään kuin itse muuttaa aina sen mukaan, mitä kulloinenkin hallituksen esitys edellyttää.

Majanen sanoo, että järjestelmä olisi Valtiokonttorin mukaan jopa kuukaudessa hyödynnettävissä siitä, kun hallitus on jotain tukea esittänyt.

–  Sillä aikaa kun eduskunta käsittelee hallituksen esitystä, pystyttäisiin määrittelemään järjestelmä sen tulevan lainsäädännön mukaiseksi, jolloin toimeenpano voisi nopeasti alkaa.

Valmistelua vetää johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriöstä. Hänen mukaansa työtä tehdään yhdessä Valtiokonttorin, tutkijoiden ja muiden ministeriöiden kanssa.

–  Näimme tärkeäksi, että selvitetään kriisikorvausmekanismin mahdollisuudet ja siihen liittyvät investointitarpeet. Tätä hyödyntäen on aikaisemmin maksettu tukia yrityksille, mutta nyt selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää järjestelmää myös kotitalouksille maksettavissa kriisikorvauksissa, Kärkkäinen sanoo STT:lle.

Valmistelu on aloitettu ja järjestelmään liittyvistä investoinneista päätetään mahdollisesti lähiaikoina, mutta käytössä mekanismi on varmasti vasta seuraavalla vaalikaudella.

Kärkkäinen ei vielä uskalla ottaa kantaa siihen, sopisiko se esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmistelussa olevaan sähkön hintakattoon, koska vielä ei ole tiedossa millainen mallista tulee.

Majasen mukaan Valtiokonttorin esittämä järjestelmä on hämmästyttävän edullinen, puhutaan vain miljoonien investoinneista. Toki summat tarkentuvat jatkokäsittelyssä.

Valmiutta voisi hänen mukaansa myös säädellä tarpeen mukaan.

–  Kriisiaikoina henkilökuntaa voisi olla enemmän, mutta jos tilanne rauhoittuu, pärjätään vähemmällä. Järjestelmähän ei mihinkään häviä, se on ajettavissa ylös aina.