Kommentti: Puolueet riitelevät sote-uudistuksesta, mutta yhteisiäkin näkemyksiä löytyy
Eduskunnan keskustelu pääministerin ilmoituksesta maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulon siirtymisestä oli tuttua tavaraa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi hallituksen tekevän uudistusta, jotta suomalaisten palvelut turvattaisiin myös jatkossa.
Oppositio syytti hallituksen ajavan kiireellä läpi uudistusta, joka uhkaa romuttaa suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän.
Sote-uudistuksen käänteissä syntyy helposti vaikutelma, että poliitikot ovat kaikesta keskenään eri mieltä. Näin ei kuitenkaan ole.
Suurin osa puolueista on samaa mieltä siitä, että vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä täytyy siirtää nykyistä leveämmille hartioille.
Nykyisin palveluita järjestää Suomessa 87 kuntaa, 31 kuntayhtymää ja 33 vastuukuntamallia.
Kun sote-palveluiden järjestäjien määrä vähenee, henkilöstöä, toimitiloja ja rahoitusta voidaan käyttää nykyistä tehokkaammin.
Samalla nykyisellään sairaanhoitopiireihin eriytynyt erikoissairaanhoito ja kuntien vastuulla oleva perusterveydenhuolto siirtyvät saman järjestäjän tehtäväksi.
Tämä vähentää palvelunjärjestäjien houkutusta lykätä potilaita luukulta toiselle.
Leveämpien hartioiden lisäksi puolueet ovat samaa mieltä siitä, että Suomi tarvitsee nykyistä tasa-arvoisemmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.
Nykyisellään julkisten perusterveydenhuollon palveluiden varassa ovat etenkin pienituloiset kansalaiset.
He ovat hyvin eriarvoisessa asemassa työterveyshuollon piirissä oleviin hyväosaisiin verrattuna.
Epäluottamuksesta julkiseen terveydenhuoltoon kertoo sekin, että entistä useampi suomalainen hankkii itselleen terveysvakuutuksen.
Hallituksen mallissa suurimman erimielisyyden aiheuttaa uudistuksessa perusterveydenhuoltoon esitetty valinnanvapausmalli.
Nykyään Suomessa yksityisiä terveyspalveluita käyttävät etenkin työterveydenhuollon tai vakuutuksen piirissä olevat ihmiset omalla ja työnantajiensa kustannuksella.
Lisäksi osa kunnista ostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita yksityisiltä yrityksiltä.
Jatkossa suomalaiset voisivat valita vapaasti oman terveyskeskuksensa siellä, missä vaihtoehtoja on tarjolla.
Maksumiehenä olisi valtio. Tämä takaisi, että myös pienituloisilla olisi varaa valita.
Nyt sote-uudistus on lähempänä toteutumista kuin koskaan, mutta isoja kysymyksiä leijuu edelleen ilmassa.
Kriitikot pelkäävät muun muassa sitä, että valinnanvapauden myötä palveluiden saatavuus helpottuisi liikaa.
Tämä johtaisi kustannusten karkaamiseen, kun ihmiset käyttäisivät palveluita nykyistä enemmän.
Valinnanvapauden puolustajat taas näkevät kilpailun lisäämisen tehokkaana tapana uudistaa palveluita ja lisätä kansalaisten yhdenvertaisuutta.
Sote-uudistusta on tehty pitkään.
Isompiin harteisiin tähtäsi jo vuonna 2005 alkanut PARAS-hanke eli kunta- ja palvelurakenneuudistus.
Kuntien pakkoliitokset osoittautuivat kuitenkin hankaliksi toteuttaa, joten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistä alettiin uudistaa erillään kuntarakenteesta.
Erityisen voimallisesti uudistusta on viety läpi kahden viime hallituksen aikana.
Monessa maakunnassa odotetaan jo innolla tositoimiin siirtymistä.
Nyt sote-uudistus on lähempänä toteutumista kuin koskaan, mutta isoja kysymyksiä leijuu edelleen ilmassa.
Varmaa on ainakin se, että jos uudistus ei nyt mene maaliin, sote-keskustelu jatkuu myös seuraavalla vaalikaudella.
Tämä voi tulla kalliiksi, sillä samalla jatkuu myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisen käymistila.
Monessa maakunnassa odotetaan jo innolla tositoimiin siirtymistä.
Ongelmatonta ei ole sekään, että suuruudistus vie huomion muilta yhteiskunnallisilta uudistustarpeilta.
Poliitikot joutuvat punnitsemaan, onko uudistus riittävän hyvä vai sisältääkö se niin paljon riskejä, että uudistuksen kaatumiseen sisältyvät riskit kannattaa ottaa.
Tästä eduskunta nyt vääntää.
Juttua muokattu klo 22:17. Korjattu kirjoitusvirheitä jutusta ja otsikosta.