Kommentti: Kiinnostus presidenttikilpaa kohtaan ei lässähdä Niinistön gallupsuosioon, vaan haastajaehdokkaiden varovaisuuteen

Kupletin juoni oli selvä presidentinvaalien toisen suuren ehdokaspaneelin ensi tahdeista alkaen.

Kanssaehdokkaat esittivät sävyisiä kysymyksiä gallupjohdossa liitävälle presidentti Sauli Niinistölle, joka pohdiskeli virkakautensa käännekohtia laveasti ja kiireettömästi.

Paasikivi-seuran, UKK-seuran, Suomen YK-liiton ja Ilta-Sanomien yhteisessä paneelissa Niinistön haastaminen oli kummallisen vaisua.

Tällaiset tilaisuudet tuskin nostattavat kansan keskuudessa vaalihuumaa.

Haastajaehdokkaiden olisi aika huomata, että vaikeaselkoisilla ja polveilevilla yksinpuheluilla gallupkäyrät eivät nouse, vaan tarttumalla kilpakumppanien sanomisiin.

Istuvan presidentin sädekehä kirkastui entisestään, kun kanssaehdokkaat kohtelivat Niinistöä presidenttinä – eivät niinkään presidenttiehdokkaana.

Tam­mi­kuus­sa pi­det­tä­vien pre­si­den­tin­vaa­lien jän­ni­tys ei ole­kaan läs­säh­tä­mäs­sä va­lit­si­ja­yh­dis­tyk­sen aset­ta­man Nii­nis­tön suo­si­oon mie­li­pi­de­mit­tauk­sis­sa, vaan haas­ta­jien roh­keu­den puut­tee­seen.

Keskustelukiertue muuttuu presidentinvaaliksi vasta, kun ehdokkaat laittavat itsensä likoon.

Nils Torvaldsin (r.) Nato-keihäänkärki näytti tylpistyneen jo viime paneelissa, jossa hän asettui ainoana ehdokkaana kannattamaan jäsenyyttä sotilasliitossa.

Nyt puolustuspoliittinen keskustelu palasi takaisin tutuille ja turvallisille raiteille.

Sydämen rytmihäiriön vuoksi paneelista pois jäänyt Matti Vanhanen (kesk.) olisikin ollut osaamisensa ja kokemuksensa puolesta välttämätön vahvistus rakentavan keskustelun virittelyssä.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari esiintyi yllättävän vaisusti ja hapuilevasti. 

Presidenttiehdokas säännösteli sutkautuksiaan, vaikka ehti ennakkoluulottomasti esittää, että presidentillä tulisi olla oikeus hajottaa eduskunta.

Ensimmäiseen presidentinvaalipaneeliinsa osallistunut vasemmistoliiton Merja Kyllönen oli puolestaan paneelin väriläiskä rempseine iskulauseineen.

Hänestä Suomi solmi Naton kanssa isäntämaasopimuksen ”kansalaisten selän takana” ja ”EU ampuu itseään koipeen” kehittäessään puolustusyhteistyötä.

Viime päivien keskustelu suuresta sotaharjoituksesta väritti presidentinvaalikeskustelua odotetusti.

Vihreiden Pekka Haaviston kertoi luulleensa Jussi-sotaharjoitusta vitsiksi kuultuaan hankkeesta ensimmäistä kertaa

Niinistö tekikin selkoa siitä, miten on mahdollista, ettei hän ollut tietoinen puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) kaavaileman harjoituksen valmistelusta.

Presidentti totesi, ettei tiennyt harjoituksen valmistelusta eikä siitä tiennyt kukaan mukaan, koska minkäänlaista valmistelua ei ole tehty.

– Nyt sitten puolustusministeri tuli vähän reippaammin esille, ehkä yllätyksenä minullekin, mutta ei tässä kovin suuria vahinkoja ole tapahtunut, Niinistö arvioi.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella ehdokkailta kysyttiin heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan sosiaalisesta mediasta.

Lähes kaikki ehdokkaat nostivat esiin huoltaan vihapuheesta sekä sitä, että sanomisista pitäisi kantaa vastuuta.

Huhtasaari sen sijaan nosti ongelmana esiin, että some-kirjoittelun ympärille on rakentunut ilmiantokulttuuri.

­– Vihapuhejahti on mennyt älyttömyyksiin. Siinä yritetään vaientaa kaikki erilaiset ajatukset, hän valitteli.