Kolme kuukautta Trumpia pani maailman mullin mallin – USA:n presidentti räjäytti liittolaissuhteet, talouden ja liittovaltion
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toinen kausi on sunnuntaina jatkunut kolme kuukautta, ja alkukauden myllerryksessä Yhdysvaltain kovan laidan konservatiivit ovat saaneet läpi valtavan määrän tavoitteitaan.
Samalla on rikottu Yhdysvaltain politiikan normeja ja sääntöjä sekä venytetty presidentin valtaoikeuksia äärirajoille – ja niiden yli.
Heti virkaan astuttuaan Trump alkoi latoa ilmoille sarjatulena etukäteen laadittuja toimeenpanomääräyksiä ja muita presidentin käskyjä, eikä tahti ole tästä paljoa hidastunut.
Trump valtaa otsikot lähes joka päivä tuoreimmilla päätöksillään, jotka näkyvät myös suomalaisten ja muiden eurooppalaisten elämässä ja lompakossa.
Trump-pyörremyrsky on pannut pään pyörälle monelta kokeneeltakin Yhdysvaltain tapahtumien seuraajalta. STT kokosi Trumpin toisen kauden ensimmäisten kuukausien pääteemat.
Euroopan kannalta merkittävin Trumpin tuoma muutos on ollut Yhdysvaltain täyskäännös Ukrainan tukemisessa ja transatlanttisten suhteiden ravistelu avoimella vihamielisyydellä Eurooppaa kohtaan.
Historiankirjojen sivuille päätyi Valkoisessa talossa helmikuussa nähty kohtaaminen, jossa Trump ja varapresidentti J. D. Vance sättivät Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä kiittämättömyydestä ja lähettivät tämän matkoihinsa.
Tämän tapaamisen jälkeen suhteissa on ollut soutamista ja huopaamista, mutta tällä viikolla Trump jälleen syytti valheellisesti Ukrainaa sodan aloittamisesta.
Trumpin ulkopoliittisena tavoitteena on ollut aselevon saaminen Ukrainaan mahdollisimman nopeasti ja keinoja kaihtamatta. Monen länsiliittolaisen silmissä tämä on näyttänyt käytännössä Venäjän myötäilyltä ja Ukrainan kovistelulta. Samalla Eurooppa on jätetty sivuun neuvotteluista.
Yhdysvallat on ampunut alas Ukrainan Nato-haaveita ja painostanut maata hallinnon vaihtoon sekä taipumaan alueluovutuksiin Venäjälle. Toistaiseksi Trump on saanut pettyä, sillä Venäjän presidentti Vladimir Putin on ollut haluton neuvottelemaan tosissaan aselevosta Ukrainaan.
Transatlanttisia suhteita ovat kiristäneet Ukrainan ohella myös Yhdysvaltain vaatimukset Nato-maille moninkertaistaa puolustusmenoja. Trump on esittänyt, että Nato-maiden pitäisi käyttää puolustukseen peräti viisi prosenttia bkt:stään, eli moninkertaisesti nykyistä enemmän.
Moni pelkää, että Yhdysvallat ei tositilanteessa auttaisi Nato-liittolaisiaan Venäjän hyökätessä.
Huhtikuussa maailmantaloutta ravistelivat Trumpin julkistamat uudet tuontitullit, joiden seurauksena pörssikurssit usealla mantereella lähtivät jyrkkään syöksyyn.
Alkuun Trump ei näyttänyt merkkejä siitä, että olisi perääntymässä tullipolitiikastaan, aiheutti se kuinka paljon taloudellisia vahinkoja tahansa.
– (Trump) on suhtautunut piittaamattomasti ajatukseen, että tällä kivulla olisi merkitystä, mikä viittaa hänen eristävän itseään monin tavoin. Mutta on ihmisiä, jotka joutuvat kantamaan tästä vastuun vaaleissa, Helsingin yliopiston vieraileva Fulbright-tutkija Joshua Wilson sanoo STT:lle.
– Iso osa sitä, mikä selittää Trumpin voiton viime vaaleissa, oli ihmisten tyytymättömyys ja viha inflaatiota kohtaan, ja uuden hallinnon odotettiin laskevan hintoja. Tullit selvästikään eivät tee niin. Tämä on selvästi iso riski Trumpin hallinnolle ja republikaanipuolueelle.
Voisiko käydä niin, että tulleista syntynyt talouskriisi nostattaisi kapinamielialaa republikaanipoliitikkojen ja heidän äänestäjiensä parissa?
– Mikä katkaisee kamelin selän? En tietenkään tiedä, mutta näemme merkkejä siitä, että uhkat kasvavat huomattaviksi. — Nyt mitataan republikaanipuolueen kyky panna Trumpille vastaan.
Keskiviikkona 10. huhtikuuta, kun uusien tullien oli määrä astua voimaan, Trump jäädytti ne 90 päiväksi kauppakumppaneilta, jotka eivät ryhtyneet vastatoimiin. Kiinan tulleja kiristettiin entisestään.
Konservatiivisen ajatushautomo Heritage Foundationin Projekti 2025 -suunnitelman tavoitteista yli kolmannes on jo toteutunut tai ylitetty hallinnon ensimmäisten kuukausien aikana, käy ilmi asian seurantaan perustetusta Project 2025 Tracker -tietokannasta.
– Jos tätä seuraa, näkee että vaikka kausi on jatkunut vasta kolme kuukautta, suuri osa hallinnon toimista vastaa tätä tiekarttaa, kertoo Wilson.
Trumpin hallinnossa käyttää valtaa Projekti 2025:n arkkitehteihin lukeutuva budjettipäällikkö Russell Vought, joka johtaa hallinnon ja budjetin virastoa (OMB). Rooli ei saa suurta näkyvyyttä julkisuudessa, mutta sen haltijalla on paljon kulissien takaista valtaa.
Vought on kuvaillut itseään avoimesti kristityksi nationalistiksi, ja kristityn oikeiston näkemykset muun muassa abortin vaikeuttamisesta entisestään ovat vahvasti edustettuina Projekti 2025:ssa.
Tutkija Wilsonin mukaan nämä näkemykset eivät toistaiseksi ole korostuneet Trumpin toisen kauden politiikassa.
– Olen kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka vähän toimintaa on ollut aborttipolitiikan suhteen. Kyse ei siis ole siitä, että Projekti 2025 vietäisiin kertaheitolla läpi kokonaisuudessaan.
Trumpin suurimpia ja toistetuimpia vaalilupauksia oli käynnistää Yhdysvaltain historian suurin karkotusoperaatio laittomasti maassa oleville siirtolaisille. Maahanmuuttopoliisi ICE aloittikin aggressiiviset siirtolaisratsiat heti Trumpin astuttua virkaan.
– Tätä nähtiin jo Trumpin ensimmäisen hallinnon aikaan, mutta se on nyt paljon kiihdytetympää, sanoo Wilson.
Trumpin toteuttamien karkotusten laillisuus on osin ollut huteralla pohjalla. Eräässä tapauksessa Marylandissa asunut mies karkotettiin oikeuden päätöksen vastaisesti vankilaan El Salvadoriin osana siirtolaisjoukkoa, jota on syytetty jengiyhteyksistä.
Trumpin hallinto on myöntänyt, että syy miehen siirtoon oli virhe, mutta on ollut haluton palauttamaan häntä. Tapaus on huhtikuussa kärjistyneen oikeustaistelun keskiössä.
Huhtikuun alkupuolella korkein oikeus salli Trumpin hallinnon toistaiseksi jatkaa jengiyhteyksistä epäiltyjen paperittomien venezuelalaisten karkotuksia El Salvadoriin. Karkotukset nojaavat vuodelta 1798 peräisin olevaan Alien Enemies Act -lakiin.
Trump hallinto myös selvittää ”laillisia keinoja” Yhdysvaltain kansalaisten siirtämiseksi El Salvadoriin, Valkoisen talon tiedottaja Karoline Leavitt kertoi huhtikuussa.
Yksi Trumpin toisen kauden symboleista on moottorisahaa CPAC-kokouksen lavalla heilutellut miljardööri Elon Musk, jonka Doge-toimielin on ajanut mittavia säästöjä liittovaltion budjettiin.
Liittovaltion rakenteiden purkaminen on pitkään kuulunut yhdysvaltalaiskonservatismin retoriikkaan, mutta Trump on mennyt edeltäjiään pidemmälle puheiden toteuttamisessa, kertoo tutkija Wilson.
– (Aiemmin) kun konservatiivit saivat tilaisuuden hallita, he eivät toimineet täysin kampanjaretoriikkansa mukaisesti. — Trump ottaa sen kirjaimellisemmin kuin yksikään edeltäjänsä.
Tutkija Wilsonin mukaan budjettipäällikkö Russell Voughtilla lie myös näppinsä pelissä liittovaltion toimintojen leikkaamisessa.
– Elon Muskia ei tunneta siitä, että hän olisi perehtynyt hallintotyöhön. Hänellä on varmasti tukihenkilöstöä, joka ohjaa Dogea kohti tiettyjä virastoja. Nähty toiminta viittaa siihen, että Vought tai muut hänen kaltaisensa ovat vaikutusvaltaisia kulissien takana.
Kokonaisia osia liittovaltiosta pyritään eliminoimaan kokonaan. Suurimpia lakkautuksia on opetusministeriö, jonka lakkauttamista suositeltiin myös Projekti 2025:n suunnitelmassa. Maaliskuun lopulla Trump allekirjoitti toimeenpanomääräyksen, joka tähtää opetusministeriön vaiheittaiseen sulkemiseen.
Kauppasodan ohella Trump on käynyt kulttuurisotaa, jossa kaikenlaista monimuotoisuuteen, tasa-arvoon ja inkluusioon liittyvää kielenkäyttöä on puhdistettu valtionhallinnon kielenkäytöstä sekä esimerkiksi tieteestä, jota liittovaltio on rahoittanut.
– Tämä on aika jyrkässä kontrastissa sen kanssa, että hallinto puhuu samaan aikaan sananvapauden palauttamisesta Yhdysvaltoihin, sanoo Wilson.
Trumpin hallinnon hampaankolossa ovat erityisesti Israelin sodankäyntiä vastustaneet yliopistojen mielenosoitukset, joihin osallistuneita he ovat syyttäneet terrorismin tukemisesta ja antisemitismistä.
Trump on käynnistänyt hyökkäyksen yliopistoja vastaan leikkaamalla näiden saamasta liittovaltion rahoituksesta, elleivät ne suostu hallinnon laaja-alaisiin vaatimuksiin.
Voimakkaimpaan vastarintaan on noussut arvostettu Harvard-yliopisto, joka on toistaiseksi kieltäytynyt taipumasta Trumpin vaatimuksiin. Seurauksena hallinto jäädytti yli 2 miljardin dollarin edestä rahoitusta tällä viikolla ja uhkaa estää Harvardia ottamasta vastaan ulkomaisia opiskelijoita.
Trump on koetellut presidentin valtaoikeuksien laissa säädettyjä rajoja, minkä seurauksena hallinnon päätöksiä vastaan on nostettu valtava määrä oikeusjuttuja.
– Yhdysvalloissa se on keskeinen tapa rajoittaa vallankäyttöä, varsinkin tilanteessa, jossa demokraattipuolueella ei ole muodollisia keinoja siihen ja republikaanipuolue on käytännössä astunut sivuun. Tuomioistuimet ovat viimeinen puolustuskeino, Wilson kertoo.
New York Timesin seurannan mukaan huhtikuun puoleenväliin mennessä yli 70 oikeuden päätöstä oli tilapäisesti keskeyttänyt joitakin hallituksen toimia. Oikeuslaitosten vastarinta on raivostuttanut Trumpia, joka on muun muassa vaatinut liittovaltion tuomarille virkasyytettä.
Trump on yrittänyt kumota perustuslain takaaman kansalaisuuden kaikille maassa syntyneille lapsille ja puhunut myös kolmannelle kaudelle pyrkimisestä, jonka maan perustuslaki yksiselitteisesti kieltää.