Kissakriisi-aloitteelle peukkua eduskunnalta – leikkaaminen ja siruttaminen nähtiin kissojen omanakin etuna
Vapaasti ulkoilevien kissojen leikkaamista ja kaikkien kissojen rekisteröintiä vaativa kansalaisaloite sai lähetekeskustelussa eduskunnalta suopean vastaanoton.
Edustajat koko salin leveydeltä pitivät Kissakriisi hallintaan -aloitteen vaatimuksia perusteltuina.
Huolellisimmin puheenvuoronsa oli valmistellut vasemmistoliiton Anna Kontula, joka siteerasi alkajaisiksi kirjailija Charles Bukowskia.
– Kissojen seura tekee hyvää. Jos sinulla on kurja olo, katso kissoja ja olosi kohenee, koska ne tietävät, että asiat ovat niin kuin ovat. Ei ole mitään, mistä pitäisi hermostua. Ne tietävät sen. Ne ovat pelastajia.
Kontula muistutti, että kissoja on läpi historian rakastettu, mutta myös kohdeltu kaltoin ja jopa julmasti. Suomessa hylätään hänen mukaansa tuhansia kissoja joka vuosi. Kissapopulaatioissa elää kymmeniätuhansia kissoja, joista kukaan ei kanna vastuuta.
– Kuvitellaanpa, että metsissämme asuisi 20 000 hylättyä, pääosin sairasta tai nälkiintynyttä koiraa. Eikö siitä kirjoitettaisi valtakunnan medioissa? Eikö jokainen hallitus mainitsisi asian ohjelmassaan? Siis, mistä nyt tämä hiljaisuus? Miksi kissa ei muka ansaitse meiltä samaa lojaalisuutta?
Kontula muistutti myös villien kissapopulaatioiden tekemistä tuhoista.
– On arvioitu, että kissalla on ollut keskeinen rooli ainakin 33:n lintu-, nisäkäs- ja matelijalajin sukupuutossa. Tunnetuin esimerkki lienee pienellä uusiseelantilaisella saarella elänyt isovilistäjä, jonka majakanvartijan kissa saalisti sukupuuttoon.
Kontula sanoi kannattavansa lämpimästi aloitteen esityksiä kotikissojen siruttamisesta ja vapaana ulkoilevien kissojen leikkaamisesta.
– Suurin osa kissapopulaatioista saa alkunsa leikkaamattomista vapaana ulkoilevista kissoista. Sirutus taas mahdollistaa löytökissan palautuksen pikaisesti tuttuun kotiympäristöön.
Kontula arvioi, että aloitteen sivuvaikutuksena myös eläinsuojelun vapaaehtoisresursseja vapautuisi kissakriisin sammutustöistä muuhun toimintaan.
– Jotta kaikilla kissanomistajilla olisi mahdollisuus huolehtia velvoitteistaan, tulisi sirutus, kastraatio ja sterilointi kuitenkin huomioida ainakin harkinnanvaraisessa toimeentulotuessa nykyistä laajemmin.

Vihreiden Pirkka-Pekka Petelius sanoi aiheen puhuttaneen luonto- ja lintuharrastajia ja ammattiornitologeja jo vuosikymmeniä.
Peteliuksen mukaan Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on todennut kissan kuuluvan maailman sadan haitallisimman vieraslajin listalle.
– Suomessa se uhkaa useita pesiviä lintuja. Nämä vapaana kulkevat kissat tappavat BirdLife Suomen mukaan myöskin meillä arvion mukaan miljoonia lintuja vuodessa — siis yksilöinä, ei lajeina. Villiintyneet kissat katsotaan siksi Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi, ja ne ovat erittäin suuri uhka Suomen luonnon monimuotoisuudelle.
Peteliuksen mukaan arvio 20 000 Suomessa vuosittain hylätystä kissasta jää alakanttiin.
– Itse asiassa me emme koskaan pääse tarkkaan tulemaan siitä.
Peteliuksen mukaan esitetty sääntely on tervetullutta ja palvelee myös kissojen omaa etua.
– Nämä vapaasti lisääntyvät ja kasvaneet kissapopulaatiot sekä hylätyt ja laiminlyödyt kissat ovat vakavimpia, kissoja itseään koskevia eläinsuojeluongelmiamme.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) selvitti, että koirien ja kissojen pakollisesta tunnistamisesta ja rekisteröinnistä tullaan säätämään kaksivaiheisesti osana eläinten tunnistuslainsäädäntöä.
Ensimmäisessä vaiheessa tunnistusmerkintä ja rekisteröintipakko tulee koirille vuoden -23 alusta alkaen. Kissojen osalta vastaava asetus on tarkoitus säätää siten, että kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulisi pakolliseksi mahdollisimman pian koirien jälkeen, Leppä totesi.
Maa- ja metsätalousministerin mukaan käytännössä ongelmana nykyään ei niinkään ole kesäkissojen hylkääminen syksyisin vaan ulkona vapaasti liikkuvien kissojen synnyttämät kissapopulaatiot.
– Nopeasti lisääntyvä eläin, niin kuin kissa on, saattaa nopeasti muodostaa kymmenien, jopa sadan yksilön populaatioita luontoon.
Lepän mukaan lakiteitse on tarkoitus myös säätää nisäkkäiden pitäjän velvollisuudesta estää pitämiensä eläinten hallitsematon lisääntyminen.
Käytännössä säännöksen nojalla voitaisiin määrätä esimerkiksi ulkona vapaasti liikkuvat kissat kastroitaviksi tai steriloitaviksi, ministeri totesi.