Kiire voi heijastua hoitoon synnytyssairaaloissa – "Suuressa sairaalassa on parempi mahdollisuus lisätä vauhtia tarvittaessa"
Kiire voi vaikuttaa synnytyssairaaloissa tarjottujen palveluiden määrään. Helsingin yliopistossa tehdystä väitöskirjatutkimuksesta ilmenee, että kiireisinä päivinä suuremmissa yksiköissä pystyttiin tekemään synnytykseen liittyviä toimenpiteitä ja tarjoamaan kivunlievitystä samaan tapaan tai jopa enemmän kuin muina aikoina.
Sen sijaan pienemmissä yksiköissä kiire taas osittain vähensi toimenpiteiden määrää. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi keisarileikkausten määrä väheni kiireaikana pienissä yksiköissä 18 prosenttia ja lisääntyi hiljaisina päivinä 15 prosenttia.
– Erot kertovat todennäköisesti siitä, että suuressa sairaalassa on pientä yksikköä parempi mahdollisuus lisätä vauhtia tarvittaessa. Kun pienessä synnytyssairaalassa henkilökunta tunnistaa kiiretilanteen, potilaita voidaan lähettää eteenpäin suurempiin sairaaloihin. Hiljaisina päivinä synnyttäjän tilannetta voi mahdollisesti seurata pidempään myös pienemmissä yksiköissä, tutkimuksen tekijä, terveystieteiden maisteri Riitta Vilkko arvioi tiedotteessa.
Vilkko tutki väitöskirjatyössään synnytyssairaaloiden hiljaisten ja kiireisten päivien yhteyttä synnyttäjien ja vastasyntyneiden hoidon laatuun. Synnytyssairaaloille on tyypillistä, että synnyttäjien lukumäärä vaihtelee, mikä aiheuttaa sairaaloissa ajoittain kiirettä. Tutkimuksen mukaan suomalaiset synnytyssairaalat tarjoavat laadukasta hoitoa myös kiireisimpinä päivinä, mutta yksittäisissä synnytysyksiköissä hoidon laatu voi vaihdella.
Hoitoa arvioitiin laatumittareilla, jotka koostuvat synnytyksen aikana tehtävien toimenpiteiden määrästä ja hoidon lopputuloksesta. Kiireen määrittelyssä käytettiin kullekin synnytysyksiköille laskettua optimaalista aikaa, jolloin yksikkö toimii sille ominaisella mitoituksella.
Tutkimusaineisto koostui koko väestön kattavasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen syntymärekisteristä vuosilta 2006–2016. Aineisto sisälsi tiedot lähes 635 000 synnytyksestä.