Kiina rakentaa pandadiplomatialla pörröistä kilpeä, mutta toivoo ulkomailla syntyneiden pikkukarhujen myös auttavan vaarantunutta lajia
Bei Bei -panda istuu aitauksessaan ja karsii tottuneesti bambun oksia Lounais-Kiinan Sichuanin maakunnassa. Ya’anin tutkimuskeskus ei ole aina ollut Bei Bein koti, sillä yhdeksänvuotias isopanda syntyi Yhdysvalloissa Washingtonin eläintarhassa. Neljävuotiaana eli sukukypsyyden kynnyksellä Bei Bei lopulta kuljetettiin Kiinaan.
Vaikka pandadiplomatia kuuluu tiiviisti Kiinan pehmeän vaikutusvallan työkalupakkiin, toivotaan isopandojen vuokraamisella olevan myös vaarantuneen lajin säilymistä edesauttava vaikutus. Kun ulkomaille vuokrattuun pandaperheeseen syntyy poikanen, viihdyttää se eläintarhan yleisöä tavallisesti muutaman vuoden ajan, kunnes pörröinen eläindiplomaatti kuljetetaan Kiinaan pandojen lisääntymisohjelman piiriin.
– Meidän täytyy saada villinä elävät pandapopulaatiot kasvuun tarhattujen pandojen avulla, pandojen suojelu- ja tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajana työskentelevä Zhang Hemin sanoo lehdistökierroksella uutistoimisto AFP:lle.
Myös Zhangin taustalla puuhaava Bei Bei on nyt osa lisääntymisohjelmaa. Zhangin mukaan luonnossa olevat isopandat ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon 30–50 vuoden aikana, elleivät ihmiset auta kannan kasvattamisessa.
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto poisti pandat uhanalaisten lajien listaltaan vuonna 2016, mutta tästä huolimatta pandoja uhkaa ennen kaikkea elinalueiden häviäminen. Ympäristöjärjestö WWF arvioi, että luonnossa eläviä isopandoja on kaikkiaan noin 1 860.
Zhangin mukaan nykyään tutkimuskeskuksissa lisääntymisohjelman piirissä elää noin 700 isopandaa. Viimeisen 20 vuoden aikana luontoon on päästetty vain 12 pandaa, joista kymmenen selvisi hengissä. Viime vuosina tutkimuskeskuksissa vankeudessa elävien pandojen palauttaminen luontoon on ollut katkolla muun muassa koronapandemian vuoksi.
Kesyiksi kasvaneet pandat pitää opettaa takaisin villeiksi, varomaan luonnon vaaroja. Ne pitää myös sijoittaa alueelle, jossa niille on tarpeeksi bambua ja elintilaa.
Kiinassa pandan suojelua rahoitetaan esimerkiksi ulkomaisten eläinpuistojen varoilla. Kiinan valtio-omisteisen CGTN-median mukaan pandadiplomatiaa tehtiin viime vuoden lopulla 18 valtion kanssa. Valtioiden joukkoon lukeutuu myös Suomi.
Eläinpuistoille diili on sijoitus harvinaiseen nähtävyyteen, jonka toivotaan houkuttelevan kävijöitä. Kiinan näkökulmasta pandadiplomatia pehmentää suurvallan julkisuuskuvaa.
Pandojen kustannukset voivat kuitenkin ajaa eläinpuistot taloudellisiin vaikeuksiin. Ähtärin eläinpuistoon 15 vuodeksi vuokrattujen Lumin ja Pyryn vuotuisen hintalapun on kerrottu olevan hieman alle miljoona euroa. Puistossa on jouduttu vuosi toisensa perään punnitsemaan kalliiden pandojen kohtaloa.
Myöskään Kiinan lisääntymisohjelma ei ole vielä päässyt hyötymään Ähtäriä asuttavasta kaksikosta, sillä Lumi ja Pyry eivät ole vielä saaneet poikasia. CGTN:n mukaan viime vuoden loppuun mennessä ulkomaille vuokratuille pandoille oli syntynyt kaikkiaan 32 poikasta.
Osa vuokratuista pandoista on myös palannut takaisin Kiinaan. Vaikka virallisesti pandojen vuokra-ajan umpeutuminen on ollut paluun syynä, on pandojen paluun Kiinaan nähty olevan yhteydessä myös poliittisten suhteiden heikkenemiseen. Kiina harvemmin on päästänyt ystävällismielisten maiden kanssa voimassa olevia pandasopimuksia vanhenemaan.