Keskustavaikuttaja perää puoluejohdolta avoimempaa puhetta Natosta – "Tilanne kuitenkin meistä monen mielestä tällaista keskustelua edellyttää"

Keskustan puoluehallituksessa vaikuttava Harriet Lonka peräänkuuluttaa keskustan johdolta ja muilta johtavilta poliitikoilta analyyttista keskustelua puolustuspolitiikasta.

Lonka tulkitsee keskustajohtaja Annika Saarikon paheksuvan blogikirjoituksessaan sitä, että Suomen Nato-jäsenyyden merkityksestä ja potentiaalista keskustellaan nyt yleisesti.

– Tilanne kuitenkin meistä monen mielestä tällaista keskustelua edellyttää, Helsingin keskustapiiriä johtava Lonka kirjoittaa Suomenmaan mielipideosastolla.

Lonka on myös Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) mediajaoston puheenjohtaja.

Lonka sanoo ymmärtävänsä, että puheenjohtajan tehtävä on toistaa keskustan tuoreen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjauksen toteamus siitä, että keskusta ei kannata Suomen sotilaallista liittoutumista, vaikka pitääkin ovea auki mahdollisuudelle hakea Nato-jäsenyyttä.

Longan mukaan ”Saarikon maalailema ajatus” siitä, että Nato-jäsenyys olisi jotenkin vaihtoehtoinen Suomen nykyiselle, yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuvalle puolustusratkaisulle, on kuitenkin virheellinen.

– Suomi on nimenomaan arvostettu Nato-kumppani ja tervetulleeksi toivotettu Naton jäsen juuri sen takia, että meidän puolustuksemme on vahva ja uskottava. Meillä ei olisi mitään ongelmaa täyttää Nato-jäsenen puolustusmenojen BKT-osuuden vaatimusta.

– Nato-jäsenyys ei myöskään ole vaihtoehto osallistumiselle EU:n yhteisen puolustuspolitiikan kehittämiseen. Olisi mukava olla kaikkiaan tarkempi puhuttaessa EU:n puolustusyhteistyöstä. Puolustus(poliittinen)yhteistyö on eri asia kuin yhteinen puolustus.

Lonka katsoo, että Suomen keskeistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista kysymystä ja sotilaallisen puolustuskyvyn vahvistamista mahdollisesti liittolaisten kanssa ei pidä supistaa puolueiden väliseksi nokitteluksi.

– On hyvä muistaa sekin, että Suomelta eivät hanskat saa tippua kansallisen turvallisuuden kokonaisuuden kehittämisessä, vaikka meistä Nato-jäsen tulisikin.