Keskustan presidenttiehdokas ei halua Suomen vaikenevan vaikeista asioista – "Globaali agenda on jäänyt ohueksi"

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen haluaa, että Suomi ajaa aktiivisesti tärkeäksi määrittelemiään asioita myös silloin, kun ne ovat keskustelukumppanille vaikeita.

– Minusta meidän täytyy maailmalla edustaa semmoisia tavoitteita, jotka on meillä sovittu aikaa sitten, että nämä ovat meidän pääjuttuja, niitä pitää viedä esille.

Vanhasen mukaan tämä on yksi asia, jossa hän toimisi eri tavalla kuin istuva presidentti Sauli Niinistö.

– Hän itse toi esiin, että hän ei halunnut ottaa (presidentti Donald) Trumpin kanssa ilmastonmuutosta ja Pariisin ilmastosopimusta esiin, koska ajatteli, että siitä saattaa syntyä vastakkainasettelua. Vaan puhui paljon lievemmistä aiheista.

Vanhasen mielestä Euroopan vastuu perinteisissä kehitystä, demokratiaa ja kansanvaltaa koskevissa kysymyksissä on aiempaa suurempi, koska Yhdysvallat on suuntautumassa kohti eristäytymistä.

– Vakaus Pohjois-Euroopassa, globaali tasa-arvon sydän maailmassa.
Näin Vanhanen tiivistää ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjansa.

– Yksi kritiikkini viime vuosien ulkopolitiikkaa kohtaan on se, että me olemme hyvin voimakkaasti profiloituneet perinteisissä lähialueiden turvallisuuskysymyksissä, mutta globaali agenda on jäänyt ohueksi.

”Se mitä tapahtuu muualla maailmassa, heijastuu lopulta myös tänne”

Matti Vanhanen

Vanhasen mielestä Suomen pitäisi pitää vahvemmin esillä esimerkiksi Afrikkaa.

Mutta pureeko tämä äänestäjiin tilanteessa, jossa vallalla on paljon Suomi ykköseksi -ajattelua?

– Jos kaikki vaan pyrkivät ykköseksi ja korostetaan kansallisvaltioiden keskinäistä kilpailua, niin silloin vastuu kokonaisuudesta jää sivuun. Presidentin tehtävä olisi tässä suhteessa lyödä järkeä päähän, että meidän pärjääminen maailmassa on erittäin syvistä syy-seuraussuhteista riippuvaista, ja se mitä tapahtuu muualla maailmassa, heijastuu lopulta myös tänne, Vanhanen sanoo.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtosuhteita eri rooleista katsonut ex-pääministeri pitää tiivistä ja aktiivista yhteistyötä aivan ydinasiana.

– Perustuslain viittaus, että ulkopolitiikkaa johdetaan yhteistoiminnassa, on myös velvoittava. Se ei ole mikään muodollinen, vaan se aidosti patistaa asianomaisia tahoja siihen, että he hoitavat tiiminä tätä juttua.

Huonona esimerkkinä Vanhanen pitää viime viikkojen sotaharjoituskeskustelua, josta kävi ilmi, että presidentti ja puolustusministeri eivät olleet yhdessä ennalta suunnitelleet Yhdysvaltojen puolustusministerin vierailua ja siihen liittyviä viestejä.

– Oli todella hämmentävää seurata, että tästä ei ollut sovittu.

Vanhanen sanoo, että kansallisen eheyden korostaminen ja asettuminen keskustelussa heikompien puolelle on hänelle läheinen teema.

– Meillä on eri tasoilla jakautumista: alueellista, sosiaalista ja ilmeisen paljon henkistä jakautumista.

Hänen mukaansa presidentti voi käyttää puheenvuoroja ja eri tavoin osoittaa ymmärtämystä ja arvostusta muun muassa sellaisille kysymyksille, jotka jakautumista aiheuttavat.

Vanhasen mielestä on huolestuttavaa, että nykyään jakautumiseen liittyy korostunut vastakkainasettelu.

– Meillä on Suomessa totuttu siihen, että vaikka ollaan eri mieltä, pitää kuunnella toisen argumentteja ja sitten aina yleensä kompromissi rakennetaan. Nyt ääripäät ovat niin kaukana, että tarvitaan torilla poliisi siinä välissä.