Keskustan Ovaska: Parlamentaarinen valmistelu puolustusmenoista kuntoon – päätösten on oltava demokraattisia ja kestäviä

Viimeaikainen keskustelu puolustusmenojen nostamisesta ja Suomen sitoutumisesta Naton uusiin rahoitustavoitteisiin on paljastanut vakavan puutteen päätöksenteon parlamentaarisuudessa, kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) huomauttaa.

– Kyse on miljardiluokan linjauksesta, joka ulottuu pitkälle seuraavien hallitusten yli. Tällaisia päätöksiä ei voida tehdä ilman todellista, yhteistä valmistelua eduskuntapuolueiden kesken. Pelkkä tiedottaminen ei täytä parlamentaarisen valmistelun vaatimuksia, Ovaska huomauttaa tiedotteessaan.

– Vakavana riskinä pidän myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen valmistelun ja päätöksenteon keskittymistä yhdelle puolueelle.

On ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla päätöksenteko voidaan palauttaa läpinäkyväksi.

– Demokraattisen ja parlamentaarisen prosessin kautta varmistetaan puolueiden sitoutuminen Suomen ja Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen samaan aikaan, kun tavoitellaan talouden tervehdyttämistä, Ovaska toteaa.

Suomi tarvitsee kansanedustajan mielestä yhteisesti sovitun menettelyn puolustus- ja turvallisuuspoliittisiin päätöksiin koskien Naton tavoitteita.

– Pääministerin keskustelu puoluejohtajien kanssa ei riitä.

– Hallitus ja oppositio on kutsuttava valmisteluun jo ennen linjauksia. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi selontekoprosessilla, johon kaikki eduskuntapuolueet osallistuisivat.

Näin varmistetaan Ovaskan mukaan päätösten hyväksyttävyys, yhtenäisyys ja oikea-aikainen vaikuttaminen ennen kansainvälisiä sitoumuksia.

Rahoitus on päätettävä yhdessä, Ovaska korostaa.

– Puolustusmenojen kasvu edellyttää rehellistä keskustelua rahoituksesta. Tarvitaan aito parlamentaarinen päätös siitä, miten menolisäykset katetaan. Julkisuudessa keinoina on esitetty muun muassa määräaikaista puolustusveroa, valtionvelan lisäämistä tai leikkauksia muilta hallinnonaloilta. Pelkkä talouskasvu ei kata kasvavia tarpeita.

Päätökset siitä, mitä sitoumuksia Nato-yhteistyössä tehdään, mitä viiden prosentin tavoite käytännössä tarkoittaa ja millä aikataululla, on tehtävä yhdessä, hän painottaa.

– Tämä lisää luottamusta ja tehokkuutta, ja takaa myös avoimen julkisen keskustelun.

– Kansalaisilla on oikeus tietää, kuka päättää, mitä ja miten.