Keskustan norminpurkukampanja etenee – jo yli 300 turhaa rönsyä talkoolaisten säkkiin

Lammastilallisen mielestä tarkastajien kyky erotella isot ja pienet asiat on kohentunut
Norminpurku

Ensin satayksi, sitten kaksisataakaksi ja nyt kolmesataakolme.

Keskustan normitalkoot haitallisen ja ja tarpeettoman byrokratian karsimiseksi saavuttivat jälleen uuden numeraalietapin, jota juhlistettiin eduskuntaryhmän järjestämällä seminaarilla.

Yläneläinen luomutilallinen ja lampuri Tapio Rintala näki, että muutosta parempaan on tapahtunut.

– Pääosa meitä valvovista tarkastajista on tajunnut, että pienissä toimijoissa on pieni riski ja suurissa toimijoissa on suuri riski, hän summasi.

Rintala sanoi allekirjoittavansa keskustan eduskuntaryhmän normitalkoovastaavan Olavi Ala-Nissilän näkemyksen siitä, että valvojasta on tullut valmentaja.

­– Sekään ei aina auta. Jos se valmentaja on Hannu Jortikka, niin huutoa tulee. Pitäisi olla vielä niin, että valistuneeksi valmentajaksi täytyy pyrkiä.

Rintalan mukaan ennen ajateltiin, että pienet luomutuotteet ovat hirveä terveysriski koko Suomen kansalle.

– Nyt on huomattu, että jos joku leipoo kotona ja myy siitä kymmenelle, niin yli kymmentä siitä ei sairastu.

Suurin muutos tapahtui Rintalan mukaan kuitenkin jo kesällä 2012, kun lainsäädäntöä selkeästi helpotettiin ja omaksuttiin pienen riskin ajattelutapa.

Rintala arvioi, että myös yrittäjien pelko virheiden tekoon on pienentynyt samalla, kun tarkastajien asenne on muuttunut. Yrittäjät nukkuvat yönsä paremmin, kun ei koko ajan tarvitse miettiä, onko kaikki mahdolliset paperit oikein täytetty.

Tehtävää olisi luomuyrittäjän mukaan kuitenkin vielä. Viime vuonna Maaseutuvirasto ja Evira tekivät hänen mukaasna yhteisen tarkistuslistan siitä, onko maatiloilla kaikki tarvittavat asiat dokumentoitu ja miten mitäkin säilytetään.

– Se lista on yli 40 sivua ykkösen rivivälillä, se on aivan järjetön määrä. Iso nippu paperia täytyy olla siitä, kuka on ostanut rotanmyrkkyä, missä sitä säilytetään, kuinka usein on käyty katsomassa ja onko sitä syöty. Aivan käytännölle vierasta puuhaa siis.

Työllistämisen edellytykset eivät Rintalan mielestä ole kuitenkaan juuri parantuneet.

– Pieniä parannuksia on tullut, kuuden kuukauden koeajat taisivat juuri vahvistua. Voidaan vähän pidemmälle katsoa, kolme–neljä kuukautta jaksaa vielä vähän laiskempikin tsempata, mutta puolessa vuodessa ehkä vähän paremmin näkyy, ettei tuo taida kumminkaan sitten jaksaa pidemmälle.

Luomuyrittäjän mukaan jonkinlainen muutos täytyy saada myös perhevapaisiin.

– Se on kymmeniä tuhansia, mitä se lapsi maksaa sille pienyrittäjälle, ja sillä ei ole ollut siihen osaa eikä arpaa toivottavasti.

Normien purusta hallituksessa vastaava liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner huomautti, että lainsäätäjä joutuu joka päivä miettimään, pitääkö asia määritellä laissa tai asetuksessa vai voiko ihmisten antaa sopia keskenään.

– On asioita, joita ei voi antaa vain keskinäiselle sopimiselle, vaan joista yhteiskunnan tulee kantaa vastuu. Ne liittyvät edelleen heikomman osapuolen suojelemiseen, vastuunkantoon ympäristöstä ja pelisäännöistä sopimiseen. Mutta sen sisäpuolella voimme antaa enemmän tilaa.

Bernerin mukaan samalla on hyvä pitää mielessä, että harva osaa ennustaa millaisia liiketoimintamalleja tai palveluja voisi tulevaisuudessa syntyä.

Liikenneministerin mielestä Suomi on mahtava maa synnyttämään innovaatioita aina patentti- ja rekisteritoimistoon saakka. Sen jälkeen on vaikeampaa, kun vastaan tulee kokeilemiseen ja kaupallistamiseen liian monimutkainen ympäristö.

– Jos lähdetään tiukasta sääntelystä ensin liikkeelle, harvoin saadaan innovaatiota käyntiin. Aina kun lisääämme taakkaa, pitää olla valmiita sitä myös keventämään ja vähintään samassa mitassa. Aina kun kiristetään, pitää jostain keventää, hän opasti.