Keskustan mielestä suomalainen elämäntapa edellyttää vastuullisen kaivostoiminnan edistämistä – "Emme ole Kongon lapsityövoimakaivosten tai Liberian veritimanttien varassa"

Luontoa täytyy vaalia myös kaivosalalla, keskusta korostaa kaivospolitiikan linjauksessaan.

Kaivoksilla on aina vaikutusta luontoon, mutta vastuullisessa toiminnassa haittavaikutukset minimoidaan.

Viimesijaisena toimena keskusta esittää ekologista kompensaatiota.

Kaivoslinjausten valmistelua johtanut eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi kertoo sen merkitsevän sitä, että ympäristöhaitta, jota ei pystytä välttämään tai korjaamaan, hyvitettäisiin ennallistamalla pysyvästi vastaavanlaista luontoa hankealueen ulkopuolella.

– Se voi tarkoittaa alueen ennallistamista luonnontilaan tai siirtämistä muusta toiminnasta suojelun piiriin.

Miksi tarvitaan kaivostoimintaa ylipäätään tarvitaan Suomessa?

Kaivokset tietysti työllistävät, mutta Lohi myös muistuttaa, että koko suomalainen elämäntapa, teknologian käyttö ja ilmastonmuutoksen torjunta edellyttävät enenevässä määrin mineraalien hyödyntämistä.

– Me emme ole valmiita luopumaan tietokoneista tai kännyköistä ja me haluamme edistää sähköautojen syntymistä.

Sähköautojen akuissa käytettävästä koboltista 60 prosenttia tulee Kongosta, Lohi toteaa.

Osa siitä kaivetaan käsin epäinhimillisissä olosuhteissa. Kaivokset käyttävät myös lapsityövoimaa.

– Meidän mielestämme ei ole eettisesti oikein, että me edistämme teknologista kehitystä ja käytämme laitteita, mutta emme ole valmiita edistämään vastuullista kaivosteollisuutta Suomessa.

Lohen mielestä Suomenkin täytyy kantaa vastuunsa ja olla maailmalle esimerkki kestävästä kaivostoiminnasta.

– Silloin ihmisoikeudet toteutuvat globaalisti paremmin, emmekä ole Kongon lapsityövoimakaivosten tai Liberian veritimanttien varassa, hän kiteyttää.

Kaivokset ovat nykyisin velvoitettuja maksamaan ympäristövahinkovakuutusmaksuja, mutta niillä ei voi kattaa vahinkojen ennaltaehkäisyä.

Siksi keskusta ottaisi ympäristövahinkovakuutusmaksun tilalle luonnonvararahaston, josta varoja voisi vapauttaa nopeasti uhka- ja vahinkotilanteiden hallintaan.

Luonnonvararahastoa voisi keskustan mallissa käyttää myös konkurssien jälkihoitoon.

– Ympäristövahingot eivät voisi mennä veronmaksajan piikkiin konkurssitilanteissakaan. Rahat kerättäisiin toimialalta, Lohi kertoo.

Keskusta haluaa yleisen kaivos- tai louhintaveron sijaan veron, jossa kaivoksen sijaintikunnalle maksetaan kohtuullinen osa kaivoksen tuotosta.

– Meidän mielestämme suomalaisen yhteiskunnan pitää hyötyä nykyistä enemmän kallioperässämme olevista mineraali- ja malmivaroista, mutta kaivosveron pitää tulla kaivoksen sijaintikunnalle, ei valtion yleiseen kassaan, Lohi sanoo.

Hän muistuttaa, että kaivostoiminnan riskit ovat yleensä paikallisia. Kaivospaikkakunnat joutuvat rakentamaan työntekijöitäkin varten teitä, päiväkoteja ja palveluita, ja toimiala on herkkä. Kaivostoiminta saattaa loppua ja kunta jää kantamaan investointien kustannukset.

Keskustan mielestä valtion tulisi olla aktiivinen kaivostoiminnan ja mineraalien jatkojalostuksen kehittämisessä, jotta kotimainen omistajuus vahvistuu.

Keskusta on valmis pääomittamaan Suomen Malmijalostus Oy:tä, jotta se voi osallistua kanssasijoittajana eri hankkeisiin. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puhui asiasta jo Sotkamon puoluekokouksessa.

– Eli laitetaan tase töihin ja lähdetään buustaamaan toimialaa, jolla on valtavat mahdollisuudet työllistää ja samalla tukea meidän vähähiilisiä ilmastopyrkimyksiämme, kansanedustaja Markus Lohi sanoo.