Keskustan Kemppi tyrmää koronakriisin paljastaman mökkiläisvihan – vaatii hallitusta raivaamaan monikuntalaisuuden esteet
Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) peräänkuuluttaa poliittista tahtoa todellisen monikuntalaisuuden mahdollistamiseksi.
– Ihmisten elämä on jo nyt järjestäytynyt monelle paikkakunnalle, hän perustelee.
KEMPIN mukaan koronakriisi on osoittanut, että kaksoiskuntalaisuutta tarvitaan. Julkiseen keskusteluun on nimittäin noussut ihmisten tarve saada ympärilleen lisää tilaa.
– Olen todella pahoillani eri puolilla Suomea nousseesta mökkiläisvihasta. Sille pitää pistää piste ihan saman tien. Minusta on ollut hyvä, että monet ovat hakeutuneet esimerkiksi vapaa-ajan asumukseensa, ensimmäisen kauden kansanedustaja lataa.
Kaupungistumista on pidetty väistämättömänä trendinä.
Kempin mielestä hienoista asenneilmapiirin muutosta on kuitenkin havaittavissa.
– Jos miettii tätä korona-aikaa, niin asumiselta on haettu myös turvallisuutta. Turvallisuuden tunne liitetään usein aika keskeisesti maaseutuun ja moniin pieniin kuntiin, hän kuvailee.
KANSANEDUSTAJA ei kuitenkaan tyydy katsomaan monikuntalaisuutta ainoastaan koronalinssien läpi.
Hän muistuttaa, että tuoreen maaseutubarometrin mukaan kaupunkilaisista joka viides toivoisi vakituiseksi asuinpaikakseen maaseutua. Vajaa puolet näkee omistavansa kymmenen vuoden sisällä vapaa-ajan asunnon maaseudulla.
– Ne ovat isoja lukuja. Jos nämä realisoituvat, meidän pitäisi olla hallinnon puolesta valmiita tämän kaltaisiin muutoksiin, Asikkalasta kotoisin oleva Kemppi korostaa.
KEMPIN mukaan suuri osa suomalaisista on monikuntalaisia – jopa huomaamattaan.
– Joko käy töissä tai asuu useammalla paikkakunnalla. Tai sitten käy koulussa toisella paikkakunnalla. Esimerkiksi yliopisto-opiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat ovat lähes järjestäen kotoisin muualta, kuin opiskelupaikkakunnaltaan.
Kemppi lisää, että moni ihminen viettää vakituisesti esimerkiksi kesän toisella paikkakunnalla.
– Kesäajan suurkaupungeista tuleekin ihan yhtäkkiä talviaikaan kuolevien kuntien kärkipäätä, hän huomauttaa.
Kemppi näkee, että ilmiö osoittaa, miten nykyinen järjestelmä määrittelee ihmiset yhden paikkakunnan kautta.
– On yritetty tunkea ihmisiä yhdenlaiseen muottiin, vaikka se ei itseasiassa ole edes totta.
MIKÄ tekee monipaikkaisen elämän ihmisille mahdolliseksi?
Kaksoiskuntalaisuuteen liittyvässä keskustelussa on Kempin mielestä otettava huomioon etätyö, johon Tiedepaneelin raportin mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista siirtyi koronakriisin alettua.
– Etätyö on ollut monelle parempi ratkaisu oman hyvinvoinnin kannalta, mutta samalla se on myös mahdollistanut monikuntalaisuuden, hän toteaa.
ETÄKOULUKAAN ei ole jäänyt kansanedustajalta huomaamatta.
– Tein lakialoitteen siitä, että etäopetus pitäisi sallia myös koronakriisin ulkopuolella niille lapsille, joiden kohdalla se on todetusti parempi ratkaisu, Kemppi kertoo.
ONNISTUAKSEEN etätyö ja etäopiskelu vaativat luonnollisesti toimivat nettiyhteydet. Kempin mukaan kattavan valokuituverkon pystyttämisestä on puhuttu pitkään, mutta keskustelun tulokset ovat olleet liian heikkoja.
Hänen mukaansa nykyisin suunnilleen puolet Suomen kotitalouksista on valokuituverkon ulkopuolella. Kemppi ei pidä määrää kestävänä.
Haasteena hän pitää sitä, että maan kattavaa valokuituverkkoa on edistetty markkinaehtoisesti.
– Nyt todella asetan paineita hallituksen työlle, jotta saisimme ratkaisun valokuidun vetämisestä kaikkialle maahan, Kemppi peräänkuuluttaa.
MITÄ monikuntalaisuudella tai toiselta nimeltään kaksoiskuntalaisuudella oikeastaan tarkoitetaan?
– Mielestäni ei riitä, että käy vaikkapa lomamatkalla toisella paikkakunnalla, vaan siihen liittyy se, että ihminen tarvitsee esimerkiksi palveluita kahdelta eri paikkakunnalta, Kemppi määrittelee.
Myös kunnallispolitiikan vaikuttamismahdollisuudet on sallittava. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus tulisi sisällyttää Kempin mielestä kaksoiskuntalaisen oikeuksiin.
Pitkälle menevistä visioista huolimatta kaksoiskuntalaisuuden toteuttaminen on osoittautunut haastavaksi henkkeeksi.
Viime hallituskaudella silloinen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) esitteli kaksoiskuntalaisuutta käsittelevän selvityksen.
Siitä kävi ilmi, että Suomen perustuslaki ei salli verotusta ja äänioikeutta useammassa kunnassa.
Toisaalta selvityksessä esitettiin ajatus e-kuntalaisuudesta. Sen on jo ottanut käyttöön Sysmän kunta.
E-Sysmä -palvelussa kuka tahansa Suomen kansalainen voi asioida sähköisesti Sysmän kunnan, yrittäjien ja yhdistysten kanssa.
Niin sanottua e-kuntalaisuutta Kemppi pitää mahdollisena välimuotona, joka lisäisi monikuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksia kunnan asioissa.
Mutta ennen kaikkea varsinaiseen kaksoiskuntalaisuuteen liittyvät perustuslailliset haasteet pitäisi Kempin mielestä pikimmiten selvittää ja ratkoa.
Hän korostaa, että seuraavan kerran, kun perustuslaki avataan on kaksoiskuntalaisuuteen liittyvät haasteet ratkaistava.