Keskustan kansanedustajat ovat tyytyväisiä maakuntauudistuksen linjauksiin
Monet keskustan kansanedustajat ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä sote- ja maakuntauudistukseen.
– Uudistuksessa asiakas on keskiössä. Asiakkaalla on aito valinnanvapaus palveluntuottajien välillä. Asiakkaan tarpeita arvioidaan kokonaisuutena, ja palvelut pystytään näin kohdentamaan paremmin ja kustannustehokkaammin. Keskeisenä tavoitteena on julkisen talouden kestävyysvajeen vähentäminen kolmella miljardilla eurolla, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Pylväs toteaa.
Keskustan kunta- ja aluetyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Korhosen mielestä hallituksen linjaukset sote- ja maakuntauudistuksista luovat hyvän pohjan sille, että Suomessakin siirrytään selkeään kolmiportaiseen hallintoon: valtio, maakunnat, kunnat.
Hänen mukaansa nyt tehty ratkaisu virtaviivaistaa hallintoa ja vähentää byrokratiaa.
– Kyseessä on iso askel kohti aitoa itsehallintoa, jonka pohjana on 18 maakuntaa. Nämä kaikki ovat yhdenvertaisessa asemassa muun muassa sote-palvelujen järjestäjinä. Jokainen maakunta joutuu jatkossakin tekemään yhteistyötä muiden kanssa, arvioi Korhonen.
Hän korostaa, että keskustan mielestä asioista tulee päättää mahdollisimman lähellä niitä, joita päätökset koskevat. Esimerkiksi suorat maakuntavaalit ja maakunnan saama rahoitus yleiskatteisena vahvistavat tätä tavoitetta.
– Maakunnilla on jatkossa entistä paremmat mahdollisuudet turvata palvelut tasavertaisesti sekä vahvistaa alueiden elinvoimaa. Valtionohjauksen on oltava strategista eikä se saa rajoittaa tarpeettomasti maakunnille kuuluvaa päätösvaltaa. Itsehallinnon kannalta tärkeä maakunnallinen verotusoikeus tulee selvittää tällä vaalikaudella, Korhonen toteaa.
Hallituksen linjaukset turvaavat sen, että kunnille jää merkittävää päätösvaltaa alueensa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen tärkeissä jokapäiväisissä asioissa.
– Kunnalla on jatkossakin vastuu mm. päivähoidosta, peruskoulusta sekä liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluista. Myös paikallinen elinkeinopolitiikka, rakentaminen ja maankäyttö jäävät kuntien tehtäviksi, Korhonen muistuttaa.
Nyt yhdessä sovittua uudistusta on hänen mukaansa vietävä määrätietoisesti eteenpäin.
– Keskustan mielestä on tärkeää, että paikallisia päättäjiä ja työntekijöitä kuullaan. Henkilöstön mukanaolo valmistelussa ja sitoutuminen on aivan keskeistä uudistusten onnistumisessa. Maakunnat ovat erilaisia. Siksi tulevan lainsäädännön raamien on mahdollistettava joustavat, kullekin alueelle parhaiten sopivat ratkaisumallit reuna-alueita tai suuria kaupunkiseutuja unohtamatta.
Myös toinen keskustan kainuulainen kansanedustaja, Marisanna Jarva on erittäin tyytyväinen, että hallitus sai sote-uudistuksen vihdoin lyötyä lukkoon.
– On hyvä, että ratkaisua saatiin hiottua ja muut turhat järjestäjäluvut saatiin pois, Jarva toteaa.
Sote-uudistuksen rinnalle Suomeen syntyy myös keskustan pitkään ajama maakuntauudistus.
Jarvan mielestä päätöksestä voi olla ainoastaan iloinen, erityisesti Kainuussa.
Hänen mukaansa uudistus paitsi vähentää hallintohimmeleitä, myös vahvistaa jokaisen maakunnan omaa valtaa päättää asioista ja terävöittää alueiden vahvuuksia, Jarva toteaa.
– Sote-uudistuksella on Kainuun kannalta valtava merkitys. Olemme vuosikausia hoitaneet soten maakunnallisesti hyvin ja voimme jatkaa luottavaisin mielin eteenpäin. Päätämme itse asioistamme ja yhteistyötä muiden kanssa tehdään kuten ennenkin, Jarva sanoo.