Keskustan Honkonen, Huttunen ja Mehtälä: Hallituksella on velvollisuus huolehtia suomalaisista kunnista
Eduskunnan hallintovaliokunnan keskustalaiset jäsenet, kansanedustajat Petri Honkonen, Hanna Huttunen ja Timo Mehtälä kertovat tehneensä kirjallisen kysymyksen hallituksen mahdollisista toimenpiteistä turvata kuntien asukkaiden oikeudet lähipalveluihin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen niin sanotun siirtymäkauden aikana kahtena seuraavana vuotena.
Kolmikko kertoo olevansa pettynyt hallituksen budjettiriihen tuloksiin. He muistuttavat Kuntaliiton muutama viikko sitten julkistamista ennakkolaskelmista, joiden perusteella sote-siirtymälaskelmat tuottavat kahtena seuraavana vuotena monelle kunnalle todella ikäviä yllätyksiä.
Honkosen, Huttusen ja Mehtälän mukaan kokoomusjohtoiselle hallitukselle ole voinut tulla yllätyksenä, että historiallisen suuren mutta välttämättömän sote-uudistuksen toimeenpano tuo mukanaan erilaisia ennalta arvaamattomia haasteita suomalaiselle kuntakentälle.
– Asia ei ole vähäpätöinen eikä se ratkea seisomalla tumput suorassa tai syyttelemällä muita. Budjettiriihi saatiin valmiiksi päivässä, jolloin sille varattu toinen päivä olisi voitu rauhassa käyttää kuntien ja kuntapalveluiden tilanteen arviointiin, kannanotossa summataan.
Honkosen mukaan hallituksella on velvollisuus huolehtia suomalaisista kunnista. Hänen mukaansa kysymys on viime kädessä kuntalaisten asukkaiden yhdenvertaisuudesta ja oikeudesta lähipalveluihin, kuten perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen.
Keskustakolmikon mukaan kuntien kannalta ongelma johtuu ennakoitua suuremmista sote-siirtymäkustannuksista sekä sote-uudistuksen myötä vanhentuneesta kuntien peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmästä, jota hallitus aikoo uudistaa vasta vuonna 2026.
Kunnat eivät ole voineet vaikuttaa kumpaankaan omilla toimillaan.
– Kaksi kolmasosaa kunnista menettäisi valtionosuuksia noin parin kunnallisveroprosenttiyksikön verran ja kymmenen kuntaa joutuisi jopa maksamaan valtiolle lakisääteisten velvoitteiden hoitamisesta, vaikka kuntien valtionosuusjärjestelmän perustarkoitus on juuri päinvastainen. Toteutuessaan tämä loukkaisi syvästi kuntien asukkaiden yhdenvertaisuutta, Mehtälä sanoo kannanotossa.
Keskustalaisten mielestä toinen iso, vielä ratkaisematta oleva kysymys koskee sellaisia hyvinvointialueita, jotka ovat valtiovallan kehotuksesta jo hyvissä ajoin ennen sote-uudistuksen toimeenpanoa toteuttaneet sote-kuntayhtymän puitteissa työntekijöiden pakollisen palkkaharmonisaation.
Vuosien 2021 ja 2022 osalta laskua ollaan maksattamassa kuntayhtymän jäsenkunnilla.
– Ainakin omassa kotimaakunnassani Pohjois-Karjalassa tilanne ajaisi kuntia vakaviin taloudellisiin ongelmiin, jos hallitus ei tartu toimeen. Pidän täysin kohtuuttomana ja epäoikeudenmukaisena, jos ripeydestä uudistaa sakotettaisiin kuntia tällä tavalla, Huttunen sanoo.