Keskustan edustajat ryöpyttivät saamelaislakia – "Tämä keskustelu tekee minut suunnattoman surulliseksi"
Keskustan lappilaiset kansanedustajat Mikko Kärnä ja Katri Kulmuni arvostelivat ankarasti oikeusministeri Anna–Maja Henrikssonin (r.) eduskuntaan riitaisena kiikuttamaa saamelaiskäräjälakia esityksen lähetekeskustelussa.
– Tämä keskustelu tekee minut suunnattoman surulliseksi. En olisi koskaan uskonut, että joudun käsittelemään Suomen eduskunnassa kansanedustajana lakiesitystä, jolla pyritään viemään poliittiset oikeudet sellaisilta henkilöiltä, joita valtio on kohdellut kaikista heikoimmin, Kärnä jylisi.
Kärnän mukaan saamelaisista, joita on suomalaistettu kaikista eniten, ollaan tekemässä toisen kerroksen kansalaisia, joilla ei ole oikeutta päättää ja osallistua alkuperäiskansan kulttuuri-itsehallintoon.
– Pyydän anteeksi suurelta joukolta inarinsaamelaisia ja metsäsaamelaisia, jotka seuraavat tätä keskustelua, että joudutte kuuntelemaan tällaista ja tällaista puhetta kollegoilta, miten saamelaiskäräjillä henkilöt tekeytyvät saamelaisiksi ja miten sinne suomalaiset muka soluttautuvat. Millekään tällaiselle ei ole perusteita, Kärnä pauhasi.
Kärnä vetosi Henrikssoniin, jotta tämä vetäisi riitaisen esityksensä pois.
– Tämä aiheuttaa valtavia ristiriitoja saamelaisalueella, ja te ette varmasti halua sitä, mitä tässä on tulossa siellä vielä, kun veli kääntyi veljeä vastaan ja sisar siskoa vastaan ja palataan 90-luvulle, kun kämpät paloivat ja väkivaltaisuuksia esiintyi. Tällä ei voida mennä eteenpäin, keskustaedustaja korosti.
Kulmunin mukaan esitetyssä muodossaan uudistus herättää enemmän jännitteitä kuin poistaa niitä. Kulmunin mukaan uudistuksen toistuvan kariutumisen taustalla on se, että sitä on yritetty jatkuvasti samasssa muodossa.
– Ja parlamentarismia ei ole kunnioitettu, että käytäisiin todellista neuvottelua niistä kipupisteistä, jotka on tunnistettu aina sieltä vuodesta -95 asti.
Kulmunin mukaan Norjassa ei ole valitettu vaaliluetteloon merkitsemisestä, toisin on Suomessa.
– Norjassa on erittäin laaja hyväksyntä itseidentifikaatiolle. Ruotsissa metsäsaamelaiset on tunnustettu saamelaisvähemmistö, näin ei ole Suomessa.
Salissa olleilla keskustan ja oppositiopuolueiden edustajilla oli vastassaan vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n rintama, joka piti lain säätämisen tarpeesta tiukasti kiinni.
Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo opasti, ettei ole suomalaisten asia määritellä, kuka on saamelainen ja kuka ei ja kuka on vaalikelpoinen ja kuka ei.
– Meidän tulee ymmärtää, että alkuperäiskansoilla on oma tapa määritellä yhteisönsä ja se, kuka katsotaan kuuluvaksi saamelaisyhteisöön. Kriteerien ei siis tule olla suomalaisten sanelemia. Myös kansainvälinen oikeus lähtee siitä, että alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus päättää itse, keitä kansaan kuuluu ja miten kansaan kuulutaan.
Honkasalon mukaan laissa aiheuttaa eniten kiistaa niin sanotun lappalaiskriteerin poisto. Hän huomautti, että 1990-luvulla lakiin lisättiin ilman saamelaisten hyväksyntää kriteeri siitä, että vaaliluetteloon pääsi tunturi‑, metsä‑ tai kalastajalappalaiseksi merkittyjen henkilöiden jälkeläisiä maa‑, veronkanto‑ tai henkikirjojen perusteella.
– Tämä kriteeri liittyy siis elinkeinoon, eikä asiakirjamerkintä sellaisenaan välttämättä osoita rekisteriin merkityn henkilön olleen saamelainen. Näihin kirjoihin on merkitty niin saamelaisia kuin suomalaisia, toisistaan erottelematta.
Honkasalon mukaan muissa Pohjoismaissa ei ole käytössä vastaavaa lappalaiskriteeriä.
– Suomen yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut, että lappalaiskriteerin poisto ei ole syrjivä.
Oikeusministeri Henrikssonin mukaan uudistuksella ei olla poistamassa ketään vaaliluettelosta, eikä kyse ole maaoikeuksista.
– Tässä on kyse siitä, että annetaan saamelaisille se oikeus, mikä heille alkuperäiskansana kuuluu: itsemääräämisoikeutta vahvistava lainsäädäntö, mitä meiltä on myös vaadittu.
Henrikssonin mukaan Suomi ei voi valtiona ei esittää sellaista lainsäädäntöä, jolla ei ole saamelaiskäräjien hyväksyntää. Oikeusministerin mukaan lappalaispykälän ongelmana on ollut, että vanhoissa veronkantokirjoissa, sukukirjoissa, on voinut olla myös ihmisiä, jotka ovat kyllä esimerkiksi harjoittaneet poronhoitoa, mutta eivät ole etnisesti olleet saamelaisia.
– Sen takia Suomi on näitä moitteita saanut, ja sen takia meiltä vaaditaan, että me oikaistaan meidän nykyistä lainsäädäntöä.
Henrikssonin mukaan Ruotsissa termiä metsäsaamelainen käytetään eri yhteydessä.
– Ruotsissa metsäsaamelaisiksi kutsutaan sellaisia poronhoitajia, jotka harjoittavat poronhoitoa tietyllä alueella Ruotsissa metsässä, ja Ruotsissa saamelaisilla on yksinoikeus poronhoitoon. On myös niin, että ne metsäsaamelaiset, jotka osallistuvat Ruotsin saamelaiskäräjien toimintaan, täyttävät siis myös kieli- ja jälkeläiskriteerit, oikeusministeri selvitti.
Kokoomuksen lappilainen kansanedustaja Heikki Autto korosti, että uudistusprosessissa tärkeintä olisi pyrkiä laajaan sovintoon niin, että saamelaiskäräjillä olisi ainakin nykyistä laajempi enemmistö, joka hyväksyy sen, mitä hallitus esittää ja mistä eduskunta on lakia säätämässä.
Autto muistutti, että Suomessa on itsenäisyyden aikana pystytty sopimaan todella vaikeista asioista veljessodan jälkihoidosta Ahvenanmaan kysymykseen ja sodassa menetettyjen alueiden väestön asuttamiseen.
– Kaikista näistä valtavan vaikeista kysymyksistä on aina saatu sovittua, niin olen varma, arvoisa puhemies, että tästäkin saataisiin sovittua, jos vähän käyttäisimme siihen aikaa ja vaivaa, Autto vetosi.
Mietinnön saamelaiskäräjälaista laatii perustuslakivaliokunta. Valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) on kuitenkin jo varoittanut, että jäljellä oleva vaalikausi ei hallituksestakin riitaisena lähteneen esityksen käsittelyyn ehkä riitä.
Hanke saamelaiskäräjälain uudistamiseksi on kariutunut jo kahdella edeltävällä vaalikaudella. Tälläkin kertaa poliittiset edellytykset lain hyväksymiseksi näyttävät heikoilta, koska hallituspuolueista keskusta vastustaa uudistusta esitetyssä muodossaan.