Keskustan ajama veromalli saa tukea fossiilittoman liikenteen työryhmältä – “Voi korvata nykyisen verojärjestelmän menetyksiä“

Liikenne

Keskustan ajama paikannukseen perustuva kilometriverotus voisi olla mahdollista pidemmällä aikavälillä, arvioi fossiilittoman liikenteen työryhmä raportissaan.

– Pitkällä aikavälillä kilometriverotus voi korvata nykyisen CO2-pohjaisen verojärjestelmän menetyksiä liikenteen uusien käyttövoimien yleistyessä. Samalla maksuja voitaisiin säädellä esimerkiksi ruuhkautumisen mukaan aluekohtaisesti nykyteknologian avulla, työryhmä arvioi.

Kilometriverotusta ei suositella kuitenkaan lyhyen aikavälin päästövähennystoimeksi, sillä liikenteen päästökauppajärjestelmällä voidaan varmistaa tavoitteen saavuttaminen, työryhmä linjaa.

Työryhmä huomauttaa, että kilometriverotusta on Suomessa selvitetty perusteellisimmin Jorma Ollilan vetämässä työryhmässä vuonna 2013. Järejestelmän ongelmina pidettiin yksityisyydensuojaan liittyviä kysymyksiä sekä mahdollisesti korkeahkoja keruu- ja investointikustannuksia suhteessa kerättyihin verotuottoihin sekä nykyiseen liikenteen verojärjestelmään.

– Päästöjen vähentämisen näkökulmasta kilometrivero toimii lyhyellä aikavälillä osin polttoaineveron tavoin, sillä maksujen taso on sidottu suoraan ajettuihin kilometreihin siten, että suoritteen kasvaessa myös maksun kokonaistaso kasvaa, työryhmä arvioi.

Vaikutukset riippuvat työryhmän mukaan kuitenkin järjestelmän yksityiskohdista sekä siitä, kuinka hyvin kilometriverotuksessa pystyttäisiin huomioimaan ajoneuvojen todellisten ja ominaispäästöjen erot esimerkiksi ladattavien hybridien tai biokaasua käyttävien autojen tapauksessa.

Keskustan eduskuntaryhmä ja valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) ovat asettuneet tukemaan liikenteen verotuksen muuttamista paikannuspohjaiseksi.

Vero kerättäisiin satelliittipaikannuksen avulla tieluokan ja ajettujen kilometrien mukaan. Mallilla korvattaisiin nykyinen polttoainevero. Järjestelmän rakentamisen on arveltu vievän noin kymmenen vuotta.

Ruuhkamaksujen päästövaikutuksen työryhmä arvioi koko maan tavoitetason kannalta pieneksi.

– Ruuhkamaksujen ensisijainen tavoite onkin liikenteen ohjaus tilanteessa, missä jonkin tieinfrastruktuurin käytöstä syntyvä yksityinen hyöty on pie-nempi kuin sen aiheuttama yhteiskunnallinen kustannus eli toisin sanoen kyseinen tieinfrastruktuuri ruuhkautuu.