Keskustalta vastalause kiinteistöverotuksen kiristämiseen – "Heikentää ostovoimaa ja tekee asumisesta entistä kalliimpaa"
Keskusta on tehnyt vastalauseen Orpon hallituksen esitykseen kiristää kiinteistöverotusta 108 miljoonalla eurolla.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan keskustalaisten jäsenten, valiokunnan puheenjohtajan Markus Lohen ja kansanedustaja Mika Lintilän mukaan suomalaisten kotitalouksien asumiskustannukset ovat jo valmiiksi korkeita.
– Korotus tulee heikentämään ihmisten ostovoimaa. Kiristys vaikuttaisi etenkin niissä isoimmissa kaupungeissa, joissa asuminen muutoinkin maksaa eniten, he toteavat tiedotteessa.
Hallitus on toteuttamassa korotuksen nostamalla kiinteistöveroprosentin alarajaa 1,30 prosenttiin nykyisestä 0,93 prosentista. Näin 245 kuntaa joutuu korottamaan maapohjan kiinteistöveroprosenttia.
Korotus nostaisi maapohjan kiinteistöveron määrää eniten niissä 42 kunnassa, joissa yleinen kiinteistöveroprosentti vuonna 2023 on 0,93. Maapohjan kiinteistövero nousisi tällöin 40 prosentilla.
– Veronkorotus koskee laajaa joukkoa suomalaisia. Suomessa on noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa, Lohi ja Lintilä huomauttavat.
Oman kotinsa omistavien lisäksi kiinteistöveron korotus vaikuttaa suoraan myös osaan ARA-vuokra-asunnoista.
Omalla tontilla olevien ARA-vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen kohdalla kiinteistöveron nousu heijastuu omakustannusperiaatteen mukaisesti suoraan vuokriin ja vastikkeisiin niitä korottavasti.
Lohen ja Lintilän mukaan kiinteistöveron pakkokorotukset lisäävätkin entisestään painetta nostaa vuokria ja käyttövastikkeita valtion tukemissa ARA-asunnoissa.
– Hallitus on myös samanaikaisesti esittänyt leikkausta asumistukeen ja tämä kohdistuu samoihin ihmisiin.
Keskusta jakaa hallituksen näkemyksen siitä, että maapohjan kiinteistöveroprosentti voidaan sinänsä eriyttää yleisestä kiinteistöveroprosentista, jota nykyisin sovelletaan maapohjaan ja rakennuksiin. Näin kunnat voisivat jatkossa asettaa erilliset veroprosentit maapohjalle ja rakennuksille.
– Keskusta ei kuitenkaan hyväksy sitä, että tässä yhteydessä maapohjaan kohdistuvan kiinteistöveroprosentin alarajaa pakkokorotetaan hallituksen toimesta. Sillä kavennetaan kuntien itsehallintoa. Keskusta luottaa siihen, että kunnat osaavat itse harkita sopivat kiinteistöveroprosentit aiempien vaihteluvälien puitteissa, Lohi ja Lintilä sanovat.