Keskustalle tarjolla luonnerooli ilmastopolitiikassa: kokonaan uudistuvista luonnonvaroista elävä yhteiskunta
Keskustan pitäisi keskittyä rakentamaan kokonaan uudistuvista luonnonvaroista elävää yhteiskuntaa, opastaa keskustalainen tietokirjailija Juha Kuisma.
– Älkää jarrutelko, vaan ottakaa se rooli ykköspuolueena kaikista Suomen puolueista tässä asiassa, Kuisma kehotti keskustan poliitiikka- ja toimintapäivän ilmastokeskustelussa.
Kuisman mukaan asian pitäisi olla keskustalle hirvittävän helppo.
– Jos minä nyt mitään olen ymmärtänyt tästä keskustan poliittisesta olemuksesta ja historiasta, niin keskustan mielestä hyvän yhteiskunnan pitää perustua uusiutuville luonnonvaroille.
Kuisman mukaan kaikkien luonnon hoitamisen ammattien maataloudesta metsätalouteen merkitys tulee kasvamaan hurjasti.
– Niihin tulee tätä hiilensidontaominaisuutta, maatalous tulee muuttumaan 15 vuodessa jo aika tavalla toisenlaiseksi elinkeinoksi.
Paneelin vetänyt keskustan viestintäpäällikkö Laura Ruohola kaipasi vastausta siihen, miksi maailman suuret päättäjät eivät halua tehdä tällä hetkellä asioita toisin.
Kuisma huomautti, että maailman pääomasta ylivoimaisesti suurin osa on sidottu fossiilienergian erilaisiin käyttöihin ja muotoihin. Hän arvioi, että ehkä 30 vuoden päästä voitaisiin olla toisella polulla.
– Toinen asia on se, kuinka pitkälle yhdenkään maan hyvinvoiva enemmistö on valmis tinkimään omista eduistaan äänestäessään poliittisesti. Vaikka kysymys on sitten heidän lapsistaan tai lapsenlapsistaan.
Kuisman mukaan demokratiassa on hirvittävän vaikea tehdä semmoisia päätöksiä, joissa enemmistö joutuu tinkimään omasta elintasostaan jopa niinkin hurjasti kuin 20 prosenttia.
Kuisma sanoi päätyneensä siihen, että vaikka Suomi ja melkein koko Eurooppa, 10-20 maailman fiksuinta maata kaikista huolimatta onnistuisivat tekemään torjuntatoimet, ilmastonmuutos toteutuu.
– Se on jo putkessa, os tämän politiikan jähmeyden takia ei pystytä tekemään sille mitään.
Kaikesta huolimatta Suomessa pitää Kuisman mukaan tehdä se, mihin on jo sitouduttu ja mitä hallitus on päättänyt.
Asetetut tavoitteet on Kuisman mukaan teknisesti myös mahdollista saavuttaa. Sen lisäksi tarvitaan Kuisman kuitenkin ”resilienssipolitiikkaa” eli eräänlaista kriisinkestävyyden lisäämistä.
– Tämä on tarpeen siksi, että kun ilmastonmuutos kuitenkin toteutuu, sen varalle on olemassa rakenteet siitä seuraavia erilaisia kriisejä varten.
Maailman ilmatieteen järjestön puheenjohtaja Petteri Taalas myönsi, että muutos etenee seuraavat vuosikymmenet joka tapauksessa.
– Eli meidän pitää myöskin satsata ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ja jos ilmastonmuutos kyetään pysäyttämään, se tapahtuu 2060-luvulla, jolloin useat meistä eivät ole enää elossa.
Taalaksen mukaan nyt pitäisikin pystyä tekemään myönteisiä päätöksiä tulevien polvien kannalta.
– Ja meidän poliittiset järjestelmämme eivät ole tähän kauhean sopeutuvia. Eli usein ajatellaan ensi vuoden talouskasvua tai talouskasvua sen vaalikauden aikana.
Taalaksen mukaan on kuitenkin 20 kertaa taloudellisempaa torjua ilmastonmuutosta kuin elää niiden haittavaikutusten kanssa.
– Ilmastonmuutos tulee olemaan kallis ja hyvin hankala asia ihmiskunnan kannalta, jos me ei sitä torjuta.
Taalaksen mukaan suomalaisessa keskustelussa on ollut ylilyöntejä esimerkiksi metsien käytöstä.
– Jos Suomi vähentäisi meidän metsävarojemme hyötykäyttöä, niin loppuisiko maailmasta sellun ja kartongin tarve? Tuskin, sitä tuotettaisiin sitten jossakin muussa maassa, jossa välttämättä tämä metsien ympäristöstandardi ei olisi yhtä hyvä kuin meillä. Ilmaston kannalta se ei olisi välttämättä järkevä teko, Taalas muistutti.