Keskustalaiset varoittavat kunnissa muhivasta kriisistä – Oliko "musta perjantai" ensisoittoa pakkoliitoksille?
Kuntapalveluiden rahoituksen tulevaisuus on sumuinen, ja tilanteeseen sisältyy monia vaaroja, varoittavat keskustan kansanedustajat Hanna Räsänen ja Petri Honkonen.
Kuntien tilanteeseen ei ole heidän mukaansa kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Katseet ovat sen sijaan sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka siirrettiin hyvinvointialueille.
– Suurin huoli on, että kuntien rahat loppuvat. Pelkään, että kunnat jäävät jakojäännökseksi. Ne kuitenkin huolehtivat yhteiskunnan kannalta keskeisistä peruspalveluista, perusopetuksesta sekä lasten ja nuorten palveluista, Honkonen sanoo.
Räsänenkin arvioi, että kuntien tilanne voi näkyä seuraavana kriisinä sivistyspuolella: koulujen ja päiväkotien ongelmissa sekä perheiden huonona vointina.
– Nyt pitää tehdä toimia, ettei kuntapuoli kriisiydy, Räsänen painottaa.
Kaksikko laati hallintovaliokunnassa vastalauseen, kun käsittelyssä oli sinänsä rutiininomainen vuosimuutos kuntien peruspalvelujen valtionosuuslakiin ensi vuodelle.
Honkonen ja Räsänen halusivat eduskunnan edellyttävän, että hallitus ei sopeuta valtiontaloutta leikkaamalla ihmisten tarvitsemien lakisääteisten peruspalveluiden rahoitusta, joita ovat kuntien peruspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut.
Honkonen toivoo hallituksen ymmärtävän, ettei köyhien kuntien yhteenliittäminen auta mitään.
– Sen sijaan pitäisi löytää kunnille ennustettavampi rahoitusjärjestelmä. Ne kunnat voisivat verottaa enemmän, joilla on oikeasti maksukykyisiä kuntalaisia.
Outokumpulainen Räsänen lähti aikanaan paikallispolitiikkaan vastustamaan sitä, että pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) suunnitteli Outokummun ja alueen muiden kuntien liittämistä Joensuuhun.
– Minulla on tunne, että tässä on samat merkit nyt ilmassa. Kunta on kuitenkin paljon enemmän kuin verojen keräämistä ja teknistä palveluiden tuottamista, se on ihmisten koti. Se on muutakin kuin rahallista arvoa valtiolle.
Räsänen näkee uhkana valtionosuusuudistuksen, joka pakottaa kunnat liitoksiin.
Keskustan mukaan vuonna 2026 voimaan tuleva uudistus täytyy tehdä sillä periaatteella, että jokaisella on oikeus lakisääteisiin kuntien peruspalveluihin asuinpaikasta riippumatta sekä kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
– Jos tarpeeksi pitkään vetkutellaan siinä, mitä tehdään mustan perjantain lisälaskulle, kunnat voivat lähteä leikkaamaan koulutuksesta. Isommassa kuvassa kuntia voidaan ajaa alas, Räsänen sanoo.
Mustalla perjantailla hän viittaa 415 miljoonan euron lisäleikkaustarpeeseen, joka yllätti kunnat marraskuussa. Hallituspuolueet päättivät myöhemmin, että lisäleikkausta ei tehdä vielä ensi vuonna, vaan se jaksotetaan vuosille 2025–2027.
Kymmenen kunnan ensi vuoden valtionosuudet ovat miinuksella. Ne joutuvat siis maksamaan valtiolle siitä, että ne hoitavat asukkailleen lakisääteisiä palveluja.
Tätä Räsänen ja Honkonen eivät hyväksy. Keskusta esitti jo vaihtoehtobudjetissaan kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 30 miljoonan euron korotusta, jotta negatiivisen valtionosuuksien kunnat voidaan hoitaa kuiville.
Omituinen takaisinmaksutilanne juontaa sote-uudistuksesta, jonka rahoituksen periaatteiden mukaan kenenkään verotus ei saanut nousta eikä yksikään kunta saanut hyötyä uudistuksesta.
Petri Honkonen ja Hanna Räsänen korostavat, että sote-uudistus oli tehtävä, mutta nykyisen hallituksen vastuulla on sen ja kuntien tilanteen tulevaisuus.
– Menneisyys on takana ja huominen edessä. Kaikki tiesivät, että kunnat ovat aivan uuden edessä sote-uudistuksen jälkeen ja nyt hallituksella on mahdollisuus se tilanne ratkaista, Honkonen sanoo.
Räsänen muistuttaa, että pikavoitot harvoin tuottavat tulosta pitkässä juoksussa.
– Kuntien tilanne on huolestuttava eri puolilla maata. Investointi siihen, että esimerkiksi itärajalla on elämää, tulee turvallisuutena takaisin.