Keskustalaiset ravistelevat pääministeripuolueen viittaa harteiltaan –  uuden puheenjohtajan toivotaan selkeyttävän hallituspolitiikan haltuunottoa

Keskusta on ollut ilman näkyvää puheenjohtajaa Juha Sipilän jäätyä taka-alalle kevään hallitusneuvottelujen jälkeen, ja kesän aikana hallituskumppanit keskusta ja vihreät ovat ottaneet yhteen ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikassa.

Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa kansanedustajat arvioivat Suomenmaalle, että puolue etsii parhaillaan identiteettiään hallituksen kakkospuolueena. Kansanedustajat uskovat pian koittavan puolueen puheenjohtajavalinnan tuovan selkeyttä tilanteeseen.

Petri Honkonen katsoo, että keskustalaisilla on vielä pääministeripuolueen asenne päällä.

– Pääministeripuolueen tehtävä on johtaa hallitusta ja pitää se kasassa. Keskusta on tietysti sitoutunut olemaan hallituksessa nytkin, mutta kyllä meidänkin puolueen ministerit voisivat tehdä avauksia ja visioida asioita julkisesti, jos muidenkin puolueiden ministerit voivat tehdä niin.

Honkosen mukaan on selvää, että keskustan ja vihreiden välillä on poliittinen jännite ennen kaikkea keinoissa joilla ilmastonmuutokseen puututaan sekä maahanmuuttoasioissa.

– Ehkä se on hyväkin asia kansalaisten näkökulmasta, kun vielä 10 vuotta sitten puhuttiin, että puolueiden välillä ei ole mitään eroja. Kyllä niitä eroja on.

Mikko Savola sanoo, että hallituskumppanit SDP ja vasemmistoliitto ovat perinteisiä ay-puolueita, joiden kanssa käydään aluksi tiukat neuvottelut, ja sen jälkeen mennään sillä, mitä on sovittu.

– Mutta vihreiltä on tullut ulostuloja, jotka eivät ole hallitusohjelman mukaisia. Pitäisi muistaa, että ministeri puhuu kuitenkin aina valtioneuvoston suulla.

Keskustalla onkin Savolan mukaan tilausta puheenjohtajalle, joka käy näitä pelisääntökeskusteluja hallituksessa.

– Puheenjohtajan tehtävä on muistuttaa, että hallitusohjelmaa noudatetaan.

Savola toteaa, että tällä hetkellä yksittäiset keskustan kansanedustajat ovat reagoineet hallituskumppanien ulostuloihin.

– Me olemme reagoineet, koska monet näistä asioista vaikuttavat meidän maakuntiimme.

Arto Pirttilahti muistuttaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu keskustan 11 tiukkaa kynnyskysymystä, jotta ne myös toteutuvat.

– Siinä on vielä tekeminen irtiottojen ja ehkä kokemattomienkin lausuntojen perusteella.

– On hyvä, että keskusta saa pian puheenjohtajan kehiin ja tiedetään, kenen johdolla mennään eteenpäin. Keskustan järjestöuudistus ja hallituspolitiikan haltuunotto ovat kaksi isoa asiaa, jotka ovat vielä vaiheessa, Pirttilahti toteaa.

Keskustan Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen huomauttaa, että piireissä täytyy alkaa pian tekemään töitä kevään 2021 kuntavaalien eteen, mutta puolueen tilanne ei ole helppo.

– Vihreät ajavat meitä ahtaalle kaupungeissa ja perussuomalaiset maaseudulla. Näkisin, että kenttä kaipaa nyt kaikkea muuta kuin poliittista nokittelua.

– Otetaan se apupuolueen rooli, ja tuodaan ihan reippaasti omia vahvoja viestejämme. Se toisi kentälle omanarvontunnetta, joka on nyt vähän hukassa, Maukonen-Kärkkäinen sanoo.

Keskustan Kymenlaakson piirin puheenjohtajalta Jaana Keskitalolta ei löydy suuresti ymmärrystä keskustan ja vihreiden nokittelulle.

– Eiköhän pitäisi rakentaa yhteistyötä, koska vihreitä vastaan asemoitumisesta ei ole keskustalle hyötyä.

– Keskustalaisten pitäisi nyt ihan vakavasti miettiä, ovatko vihreät vihollinen vai yhteistyökumppani ilmastopolitiikassa. Minä näen tavoitteissamme paljon yhteistä, keinot toki tuntuvat olevan erilaisia, Keskitalo sanoo.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni ja puolustusministeri Antti Kaikkonen kisaavat keskustan puheenjohtajan paikasta ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa 7. syyskuuta.