Keskustalaiset ilahtuivat eduskunnan joululahjarahoista – "Hankkeet parantavat oleellisesti liikenneturvallisuutta"
Valtionvarainvaliokunta antoi perjantaina valtion ensi vuoden budjettia käsittelevän mietintönsä. Mietintö sisältää myös muutoksia hallituksen talousarvioesitykseen.
Näitä niin sanottuja joululahjarahoja jaetaan tällä kertaa 40 miljoonaa euroa. Tämän jakovaran avulla tuetaan kohteita, jotka eivät muutoin ole sopineet valtion budjettiin.
Keskustalaiset kansanedustajat iloitsevat, että rahaa saatiin nyt mukavasti maakuntien liikennehankkeille.
– Kaikkia toivottuja tiehankkeita kaikkialle ei saada yhdellä kertaa, mutta eduskunta tuki nyt pienempiä hankkeita tasapuolisesti ympäri Suomen, Pekka Aittakumpu Oulun vaalipiiristä kiteyttää.
– Voimme olla tyytyväisiä siihen, miten eduskunta on tälläkin kaudella huomioinut eri yhteyksissä alueemme tarpeet niin maaseudulla kuin kaupungeissa.
Pohjois-Pohjanmaalle on tulossa rahaa muun muassa Muhoksen Lehtoseläntien ja Laitilantien kunnostukseen ja Utajärven Mustikkakankaantien liittymän parantamiseen.
Voimme olla tyytyväisiä.
Eteläpohjalaiset Pasi Kivisaari, Antti Kurvinen ja Mikko Savola ovat tyytyväisiä siihen, että hallitustyöllä saadaan aikaan tuloksia.
– Tarpeellisia hankkeita on paljon ja niiden ajaminen vaatii pitkäjänteistä työtä, kolmikko sanoo tiedotteessa.
Tiehankkeille suunnatuista 18,1 miljoonasta Etelä-Pohjanmaalle kohdistuu suoraan 1,25 miljoonaa euroa. Rahaa saavat muun muassa Vaasan satamatien suunnittelu ja Ilmajoen Harjumäentien parantaminen.
Kolmikko näkee erityisen tärkeinä panostukset Kauhavan lentokentän harjoitustoimintaan ja viennin edistämiseen.
Keskustalaiset kiittelevät erityisesti satsauksista kevyenliikenteenväyliin.
Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla rahoitusta on tulossa kevytliikenneväylän rakentamiseen Ylivieskaan valtatie 86:n varrelle ja Kalajoelle valtatie 8 alikulkukäytävän rakentamiseen.
– Nämä hankkeet parantavat oleellisesti liikenneturvallisuutta, kansaendustaja Juha Pylväs iloitsee.
Myös Oulaisten Lehtopään kevyenliikenteenväylä saa nyt rahoitusta.
Raahelainen kansanedustaja Hanna-Leena Mattila sanoo yhdessä vasemmistoliiton Katja Hännisen kanssa lähettämässään tiedotteessa, että pitkään suunniteltu väylä parantaa alueen asukkaiden liikkuvuutta ja liikenneturvallisuutta sekä lisää liikkumista jalan ja polkupyörällä.
Keskustan Hilkka Kemppi on hyvillään rahoista, jotka on osoitettu Mäntsäläntien siirtämiseen Kärkölässä, Koskisen Oy:n kohdalla.
Rahoituksen saaminen liittymisinvestointiin on Kempin mukaan maakunnallisen eduvalvonnan voitto.
– Koskisen Oy:n sahainvestointiin liittyvä tieliittymätarve vähentää toteutuessaan merkittävästi sahalaitoksen sisäiseen logistiikkaan liittyviä päästöjä ja lisää liikenneturvallisuutta parantaen raskaan liikenteen kulkua alueella, kansanedustaja kertoo.
Myös yksityistieavustuksen määrärahan kasvu kerää edustajilta kiitosta, sillä yksityistieverkolla on suuri merkitys koko liikennejärjestelmälle.
– Merkittävä osa elinkeinoelämän kuljetuksista käyttää yksityisteitä, jolloin teiden huono kunto tai esimerkiksi painorajoitetut sillat voivat aiheuttaa suuria kustannuksia esimerkiksi metsäteollisuuden tai elintarviketeollisuuden kuljetuksille, kansanedustaja Pylväs painottaa.
Liikenteen lisäksi joululahjarahoja saavat myös toisenlaiset kohteet.
Kansanedustaja Mikko Kärnä on erittäin tyytyväinen päätökseen myöntää 150 000 euroa Urho Kaleva Kekkosen kansallispuiston lähtöportin suunnitteluun Inariin.
– Kansallispuiston portin lopullinen kustannusarvio tullee olemaan 2-3 miljoonaa euroa ja se on rahoitettava suunnittelun jälkeen vuoden 2022 budjetista. Portista tulee valmistuessaan upea monumentti ja Lepikon torpan veroinen käyntikohde kaikille Kekkosesta ja erämaaluonnosta kiinnostuneille.
Savonlinnalainen Hanna Kosonen nostaa esiin, että Saimaan saamiseen Unescon luonnonperintökohteeksi kohdistetaan 100 000 euroa.
Toiseksi nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen varataan rahoista puoli miljoonaa euroa. Lisäksi Yrityskylä-oppimiskokonaisuuden kehityshankkeisiin osoitetaan 0,1 miljoonaa euroa.
– Nuorissa on tulevaisuus ja yritykset ovat hyvinvointimme perusta. Yrittäjätaidot ja ymmärrys yritystoiminnasta on hyvä rakentaa jo nuorella iällä, Kosonen pohtii tiedotteessa.
