Keskustalainen kaupunkipolitiikka puhutti Espoossa – "Elämää ja keskustalaisuutta on pilvenpiirtäjien ja navetoiden välillä"

– Keskustan tulevaisuus puolueena on tosi tiukasti sidoksissa siihen, miten onnistumme suurissa kaupungeissa, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen aloittaa alustuksensa Espoon Keskustan tilaisuudessa 13.12.2018.

Pirkkalaisen mukaan keskustan kaupunkipolitiikan suurin haaste on se, että puoluetta ja sen edustajia ei tunneta.

– On lähdettävä voimakkaasti liikkeelle henkilöiden kautta. Tutkimusten mukaan erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa äänestäjät samaistuvat henkilöihin. 

Keskustan kaupunkistrategian mukainen politiikka on konkreettista – teemojen pitää koskettaa ja näkyä kaupunkilaisten arjessa.

– Koko maan kattavat teemat – paikallisuus, perhepolitiikka, sujuvat liikenneyhteydet ja ilmasto – ovat läsnä myös kaupungeissa, Pirkkalainen luettelee ja mainitsee hyvänä esimerkkinä Espoon keskustan Back to School -tapahtuman.

Tapahtumassa oli mukana paljon maahanmuuttajia. Koska iso osa väestön kasvusta tulee maahanmuutosta, se on olennainen osa kaupunkipolitiikkaa.

– On turha toivoa, että uussuomalaiset sitoutuisivat koko Espooseen tai koko Suomeen. Kun nyt sitoutuisivat ensin siihen Lidlin kulmalle. Kokisivat olevansa jossakin kotona, Aili Pesonen kuvailee sopivan kokoista tavoitetta.

Yrjö Rossi nostaa esille metsänhoidon ja sen merkityksen ilmastonsuojelussa: aarniometsät eivät ole hiilinieluja, koska ne eivät enää kasva.

– Suomen maailman parhaiten hoidetut metsät ovat se hiilinielu. Keskustan tulisi kannustaa kaupunkien metsänomistajia ympäristötekoihin.

Ympäristöasiat, vihreys ja asuntopolitiikka ovat Seppo Saarion mukaan asioita, joista Matti Vanhasen johdolla aikoinaan luotiin Espoon kaupunkipolitiikkaa, joka pitäisi nyt päivittää ajan tasalle.

Puoluesihteerin mielestä nyt on tuhannen taalan paikka konkretisoida realistinen vihreys, ja vastata SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen kummastusta herättäneisiin kannanottoihin puun käytön rajoittamisesta. 

– Tasapainoinen luontosuhde lähtee siitä, että pystymme hyödyntämään metsiä järkevästi ja tekemään samalla mitä suurimpia ympäristötekoja.

Kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu puhuttaa jälleen, siitä pitäisi päästä eroon. Mutta miten?

– Keskustapuolue tekee kotiseututyötä. Täytyy lähteä liikkeelle ihmisten tarpeista ja tuoda mukaan tunne ja yhteenkuuluvuus, Saario muistuttaa.

Jussi Holma pohtii mielikuvaa maaseudusta, joka hänen mukaansa on monille kaupunkilaisille ”navetta, lehmä ja lieteallas”. Kaupunki taas näyttäytyy maaseudun mielikuvissa pilvenpiirtäjinä taivaanrannassa.

– Elämää ja keskustalaisuutta on pilvenpiirtäjien ja navetoiden välillä. Keskustan brändi pitää sijoittaa sinne.

Holma peräänkuuluttaa kaupunkistrategiaa, joka kertoo, mitä tarkoittaa keskustalainen, kestävä kaupungistuminen.

– Kestävä kaupungistuminen on hallittua, ei kasvata eriarvoisuutta tai aiheuta uusia ongelmia. Palveluiden pitää olla tasa-arvoisia kaikkialla Suomessa, myös joka puolella Espoota, Pirkkalainen vastaa.

Jussi Ylilahti toivoo, että keskusta uskaltaisi irtautua eturyhmäajattelusta kertomaan suomalaisille tarinan siitä, kuinka Suomen asioita pitää seuraavalla vaalikaudella hoitaa. Osa tätä tarinaa on ilmasto.

– Keskusta on voittamassa ilmastokeskustelun: vihdoin nähdään, että metsä ei ole ongelma vaan ratkaisu. Myös maatalouden kasvihuonepäästöihin on löydettävissä ratkaisuja. Tässä biotalous on suuri linja.

Kaiken kaikkiaan Ylilahti toivoo rohkeampaa politiikkaa.

– Meidän pitää mennä paremmalla itsetunnolla vaaleihin. Keskustan eväät ovat selvästi parhaat seuraavalle kaudelle, Ylilahti kannustaa vaalityötä tekeviä.