Keskustaedustajat suitsuttavat lisäbudjetin liikennerahoja – ”Tämä on poliittisen urani hienoimpia päiviä”

Lisäbudjetti

Keskustan kansanedustajat näkevät maanantai-iltana esitellyssä lisäbudjetissa paljon hyvää. Erityisesti liikennehankkeet kirvoittavat tuoreeltaan runsaasti kiitoksia.

Keskustan kauhavalainen kansanedustaja Antti Kurvinen tuulettaa Etelä-Pohjanmaan ydinalueen pitkään vaiheessa olleen liikennehankkeen toteutumista. Hallitus hyväksyi vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa VT19 vaiheen 1 toteuttamisen. Kyse on Lapua-Seinäjoki välin parantamisesta.

– Tämä on poliittisen urani hienoimpia päiviä. Kymmenen vuoden työni huipentuu tänään. Etelä-Pohjanmaan merkittävin tiehanke on mennyt maaliin, Kurvinen iloitsee.

Seinäjokinen kansanedustaja Pasi Kivisaari huomauttaa, että VT19 on yhdistänyt toimijoita yli puoluerajojen ja sen eteen on tehty pitkäjänteisesti työtä.

– Tämä on paitsi panostus turvallisuuteen ja liikennesujuvuuteen, myös investointi talouskasvuun ja työllisyyteen. Tieinvestointi yrittäjyysmaakunnan ytimeen tuottaa rahalle varman vastineen, Kivisaari kiittelee.

Kansanedustaja Anu Vehviläisen mielestä hallituksen päättämässä elvytyslisätalousarviossa on tärkeitä väyläkohteita Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon. 

Lisätalousarviossa esitetään 10,5 miljoonan euron rahoitusvaltuus Varkaudentielle.

– Valtatie 23 eli Varkaudentien tiesuunnitelma on vanhenemassa, joten on erittäin tärkeää, että voimassaolevan suunnitelman mukaiset parannuskohteet saadaan vihdoin tehtyä loppuun. Kun vielä Karvion kohdan tiesuunnitelma valmistuu, sen toteuttaminen tulee tehdä heti nyt parannettavien tieosuuksien perään, Vehviläinen sanoo.

Vehviläisen mielestä toinen ”pitkissä puissa” ollut hanke on Ilomantsin radan täsmäkorjaukset välillä Heinävaara-Ilomantsi. Korjaustyölle osoitetaan nyt 15 miljoonan euron rahoitusvaltuus.

Keski-Suomen Petri Honkonen ja Joonas Könttä sekä Hämeen Hilkka Kemppi iloitsevat 26 miljoonan euron satsauksesta valtatie 4:n perusparannukseen välillä Hartola-Joutsa.

Kannanotoissaan he muistuttavat, että nykytilanteessa valtatien palvelutasossa on puutteita, johon saadulla rahoituksella pystytään puuttumaan.  Valtatie 4 on sekä Päijät-Hämeen että Keski-Suomen maakuntien tärkein väylä, joka mahdollistaa työvoiman liikkumisen, matkailun ja elinkeinoelämän tarpeet Suomen etelä- ja pohjoisosien välillä. 

– Joutsa-Hartola -välin parannusta on odotettu vuosikausia. Viimein tätä maamme valtaväylän yhtä pullonkaulaa saadaan parannettua, Könttä paaluttaa.

Lappilaisedustaja Mikko Kärnä on puolestaan äärimmisen tyytyväinen, että hallitus päätti neuvotteluissaan varmistaa koko maan saavutettavuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset huolehtimalla nykytasoisen lentoasemaverkoston säilymisestä.

– Lentoasemaverkoston säilyttäminen ja lentoliikenteen turvaaminen kaikille asemille oli äärettömän tärkeä tavoite keskustalle. Tässä onnistuttiin.

Kärnän mukaan päätöksellä lyödään myös lopultakin piste Finavian omille typerille spekulaatioille lentokenttien lopettamisesta.

– Yhtäkään niistä ei nyt lopeteta ja liikenne jatkuu, vaikka Finavia polkisi kuinka jalkaa. Enontekiöllä, Joensuussa, Kajaanissa, Jyväskylässä, Kokkolassa ja Kemissä voidaan nyt huokaista helpotuksesta.

Kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.) löytää lisätalousarviosta useita ilon aiheita myös Savo-Karjalalle.

Liikennehankkeista sellainen on esitys Heinävaara-Ilomatsi-radan täsmäkorjauksesta 15 miljoonaa, Valtatie 23  10,5, miljoonaa ja Kuopion ratapihan parantamisesta 30 miljoona euroa.

– Liikennehankkeiden lisäksi iloitsen erityisesti Outokummun GTK Mintecille esitetystä rahoituksesta koetehdaskokonaisuuden kehittämiseen. Rahalla on erittäin suuri merkitys paitsi GTK:lle myös koko alueen tulevaisuuden uskolle, Huttunen toteaa.

Myös kansanedustaja Juha Pylväs (kesk.) pitää kaikkien tenkäyttäjien kannalta hyvänä panostuksia tiestöön.

– Tiestön kunnossapito on tärkeää myös siksi, että yritykset voivat toimia eri puolilla Suomea ja viedä tuotteitaan maailmalle, Pylväs muistuttaa.

Hän huomauttaa, että bitumi on nyt edullista öljyn hinnan myötä.

– Nyt onkin järkevää päällystää huonokuntoisia teitä.

Pylväs toteaa, että teollisuuden kannalta myös ratahankkeet ovat tärkeitä. Hän iloitsee Oulu-Kontiomäki -rataosan välityskyvyn parantamiseen kohdistetusta 24 miljoonan euron rahoituksesta.

– Kyseisen rataosan kuljetusmäärä on kasvanut koko 2000 -luvun ajan. Tämä on suuri ja työllistävä investointi, joka auttaa, kun teollisuus pohtii omia investointejaan.