Keskusta lisäisi työperäistä maahanmuuttoa Kanadan mallilla selvästi enemmän kuin hallitus aiemmin linjasi

Työperäinen maahanmuutto

Keskusta haluaa lisätä työperäistä maahanmuuttoa vähintään 15  000 hengellä vuodessa. Tavoitteena olisi lisätä tulijoiden määrää tästä hetkestä vuosikymmenen loppuun asti.

Tämä on selvästi enemmän kuin mistä hallitus viime vuonna yhdessä linjasi. Hallitus on linjannut tavoitteeksi, että työperäinen maahanmuutto vähintään kaksinkertaistetaan nykytasosta vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoitteena on siten vähintään 50  000 henkilön kokonaislisäys. Vuosikymmenen vaihteen jälkeen lisäyksen pitäisi hallituksen mukaan olla ainakin 10  000 vuodessa.

Keskusta on linjannut tukun keinoja, joilla puolueen tavoitteeseen voitaisiin sen mielestä päästä. Näihin lukeutuu muun muassa työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen ensi vaalikauden alusta.

Saatavuusharkinta tarkoittaa, että ulkomailla olevan työntekijän hakiessa oleskelulupaa selvitetään, olisiko avoinna olevaan paikkaan jo tarjolla työntekijää kotimaasta.

Samalla keskusta alkaisi kehittää Kanadan niin sanotusta pisteytysmallista Suomeen sopivaa mallia.

–  Halukas tulija pisteytettäisiin esimerkiksi koulutuksen, kielitaidon ja tulotason perusteella, sanoo keskustan kansanedustaja Joonas Könttä.

Könttä johti työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi tähtäävien linjauksien valmistelua puolueessa.

Maahanmuuton ehdot olisivat yhä moninaiset.

–  Pisteytysmalli ohjaisi maahanmuuttoa, joka edistäisi Suomen kasvua ja hyödyttäisi myös muun muassa tutkimusta. Tarkoituksena on suosia hyvin kotiutuvaa maahanmuuttoa, jotta emme toista Ruotsin virheitä, Könttä sanoo.

Pisteytykseen vaikuttaisi myös, mille aloille työvoimaa tarvitaan.

–  Tämä ei siis koskisi pelkästään korkean koulutuksen saaneita, vaan myös vaikkapa hoiva-alalle tai tehdastöihin hakeutuvat voisivat saada pisteitä, jos työvoimaa aloille kaivataan.

Miten Suomi sitten voisi omia mallin Kanadalta, johon pyrkii huomattavasti enemmän ulkomaalaisia kuin Suomeen?

Könttä toteaa, että myös Suomessa on paljon vetovoimatekijöitä kuten hieno luonto, vakaa yhteiskunnallinen järjestys, vahva sosiaalinen turvaverkosto ja koulutusjärjestelmä.

Keskustan avauksen taustalla on työmarkkinoiden kiperä tilanne. Monella alalla kärsitään työntekijäpulasta, ja tilanne näyttää lähivuosina vain synkkenevän, sillä syntyvyys on pysynyt matalana verrattuna iäkkäiden määrään.

–  Suomi ei ole suinkaan ainoa maa, jossa työikäisten määrä suhteellisesti vähenee, joten meidän tulisi lisätä omaa vetovoimaamme, Könttä sanoo.

Sekä yritykset että työmarkkinajärjestöt ovat vedonneet työperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi.

Esimerkiksi aiemmin tällä viikolla Keskuskauppakamari julkaisi kyselynsä tulokset, joiden mukaan noin 70 prosenttia sen jäsenyrityksistä kärsii osaavan työvoiman pulasta.

Keskustan mukaan töihin tulevien maahanmuuttajien oleskelulupien käsittelylle pitäisi säätää enimmäisajaksi kuukausi. Puolueen mukaan toissa vuonna työperusteista oleskelulupaa koskevan hakemuksen käsittely kesti keskimäärin viisi kuukautta. Yrityksillä ja työntekijöillä ei ole puolueen mielestä aikaa tällaiseen.

–  Se on kestämättömän pitkä aika, Könttä sanoo.

Jotta käsittelyajat voisivat lyhentyä, Maahanmuuttovirasto (Migri) pitäisi keskustan mukaan pilkkoa kahtia. Työperäisen maahanmuuton asiat eriytettäisiin muista toiminnoista.

Keskusta ei ole arvioinut, miten paljon tämä muutos maksaisi.

Yksi houkuttelevuutta lisäävä tekijä olisi helpottaa työhön tulevien perheenjäsenten pääsyä maahan. Puolue onkin valmis tarkastelemaan esimerkiksi toimeentuloedellytystä. Vaadittava palkka, jotta oleskeluluvan saaneen perheenjäsen voisi saapua maahan, voisi olla eri suuruinen eri puolilla maata.

–  Rajoja tulee tarkastella joustavammaksi niin, että esimerkiksi vaadittava palkka on pienempi vaikkapa Keski-Suomessa kuin Helsingissä, johtuen ihan asumisen kuluista, Könttä sanoo.

Toimeentuloon vaadittava kuukausipalkka määräytyy perheen kokoonpanon mukaan. Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta, se on Migrin mukaan yhteensä 2  600 euroa kuukaudessa.

Perheiden muuton helpottamiseksi kaikki viranomaispalvelut pitäisi keskustan mukaan olla saatavilla myös englanniksi.

–  Se ei tarkoittaisi sitä, että jokainen asiakaspalvelija pystyy palvelemaan englanniksi vaan että henkilölle voidaan osoittaa väylä, mitä kautta palvelua saa. Ihan kuten ruotsin kielelläkin. En koe, että tämä niin järisyttävä muutos olisi, Könttä sanoo.

Keskusta myös pidentäisi Suomessa opiskelleiden, valmistuneiden ulkomaalaisten työ- ja oleskeluluvan viiteen vuoteen, kun se tällä hetkellä on kaksi vuotta.

–  Se olisi tärkeä tekijä, jotta ihmisillä olisi kannusteita jäädä maahan ja toisaalta helpommat mahdollisuudet työllistyä, Könttä sanoo.