Keskusta ei puhuttele enää nuorta äänestäjäpolvea, paljastaa kysely – Nuorisopomo syyttää hajuttomuudesta ja mauttomuudesta: "Suomenhevonen mainitaan kuvan kanssa, Pridesta vaietaan"

Keskusta

Ajatuspaja Alkion teettämä kysely nuorten äänestyskäyttäytymisestä viime kesän kuntavaaleissa on keskustan osalta karua luettavaa.

Tutkimukseen haastateltujen 18-30-vuotiaiden äänestäjien silmissä keskusta ei näyttäydy kovinkaan houkuttelevana vaihtoehtona.

Yli tuhannen vastaajan otoksen perusteella puoluetta äänesti enää vaivaiset seitsemän prosenttia nuorista.

Nuorisokannatus yltää siis tämän kyselyn perusteella hädin tuskin puoleen verrattuna kuntavaalien lopulliseen tulokseen verrattuna.

Ajatuspajaa vetävän Pauliina Maukosen mukaan tilanne näyttää erityisen hälyttävältä myös taaksepäin peilattuna.

– Keskustan kannatus nuorten keskuudessa on laskenut tasaisesti jo vuodesta 2007 lähtien, hän muistuttaa.

Vuotoa on Maukosen mukaan tapahtunut moneen suuntaan, mutta eniten keskustan heikosta nuorisokannatuksesta on viime aikoina satanut perussuomalaisten ja nuorison suosikiksi nousseiden vihreiden laariin.

Tämä käy ilmi myös kysyttäessä nuorten äänestyspäätökseen vaikuttaneita asioita.

– Talousasioissa on jääty kokoomuksen ja perussuomalaisten jalkoihin. Ilmastokysymyksissä ja yhdenvertaisuusteemoissa taas vihreät ja muu vasemmistoblokki puhuttelevat nuoria huomattavasti enemmän.

– Sinänsä yllättävää, että koronan aikana edes sote-asiat eivät innostaneet nuoria äänestämään keskustaa, Maukonen toteaa.

Merkillepantavaa kyselyssä on myös se, että nuorten miesten osalta keskustan kannatus on romahtanut kuuteen prosenttiin, kun naisissa lukema on kymmenen prosenttia.

Pieni paikkakunta ja vähäinen koulutus yhdistyvät kyselyn mukaan profiililtaan keskustaa äänestävään nuoreen. Tässä voi piillä yksi syy huonoon menestykseen taistelussa nuorten miesten äänistä.

– Kaupungistuminen vie nuoria muualle opiskelemaan ja perussuomalaisten viesti puree nuoriin miehiin paremmin, Maukonen arvioi.

Keskusta ei näyttäydy houkuttelevana vaihtoehtona myöskään kysyttäessä muiden mahdollisten puolueiden äänestämistä. Keskustaa voisi äänestää kymmenen prosenttia nuorista, kun esimerkiksi SDP:llä vastaava lukema on 24 prosenttia.

– Keskusta koetaan demarien tapaan yleispuolueena. Asiakysymysten kannalta se on tietysti hyvä juttu, mutta identiteettikysymyksissä emme pärjää. Ja niiden merkitys tuntuu korostuvan poliittisessa keskustelussa entisestään, Pauliina Maukonen muistuttaa.

Keskusta voi olla kyselyn mukaan tyytyväinen tiedusteltaessa ainoastaan yhtä mahdollista puoluetta äänestäviä. Siinä tilastossa kärkipaikka irtoaa 33 prosentilla.

– Puolueuskollisuudessa olemme kärjessä. Se ei vaan auta, jos uusia kannattajia ei nuorten keskuudessa kyetä hankkimaan, Maukonen vahvistaa.

Hanna Markkanen (Kuva: Suomenmaan arkisto)

Keskustanuorten puheenjohtajan Hanna Markkasen mielestä Ajatuspaja Alkion kyselyn tulos noudattelee sitä mielikuvaa, mikä nuorten mielissä puolueesta on vallalla.

– Puolueelta odotetaan enemmän avoimuutta. Keskusta koetaan tällä hetkellä vähän hajuttomaksi ja mauttomaksi puolueeksi. Puolue saa jatkuvasti aikaan hyviä asioita, mutta brändityö ja viestintä eivät oikein toimi toivotulla tavalla.

– Lisäksi puolue järjestää kyllä hienoja tapahtumia. Niihin pitäisi vain rohkeasti kutsua enemmän nuoria ja myös puolueen ulkopuolelta, hän toteaa.

Keskusta jää Markkasen mukaan muiden suurten puolueiden varjoon erityisesti tasa-arvosta, ihmisoikeuksista ja kansainvälistymistä koskevassa keskustelussa.

– Pinnalla olevista asioista ei voi vain vaieta, vaan puolueella pitää olla oma selkeä kanta vaikeisiinkin asioihin, hän painottaa.

Nuorisopomo ottaa esimerkiksi vuosittain toistuvan keskustelun Pride-ilmiön ympärillä.

– Suomenhevosen päivänä puolue ottaa jopa nettisivuillaan kuvan kanssa kantaa kotimaisen hevosrodun puolesta, mikä on tämmöisen ex-hevostytön mielestä hieno ele. Mutta Pride-päivänä vallitsee täydellinen hiljaisuus, Markkanen ihmettelee.

Keskustanuorilla on Markkasen mukaan tekeillä myös toimenpideohjelma nuorisokannatuksen parantamiseksi.

– Sitä on työstetty jo vuoden päivät yhdessä Keskustaopiskelijoiden kanssa. Viime viikolla esittelin sitä jo puolueen työvaliokunnalle ja siellä se sai mielestäni hyvän vastaanoton, piakkoin paikkansa jättävä puheenjohtaja iloitsee.

Brändityön ohella ohjelmassa odotetaan Markkasen mukaan kaivattua profiilinnostoa myös koulutuksellisissa asioissa.

– Vaikuttajakiihdyttämö sekä Uusi verso eli keskustapolitiikan korkeakoulu ovat  tärkeitä tekijöitä, joiden vaikutusten pitäisi alkaa näkymään jo lähitulevaisuudessa.