Käräjäoikeuden kiky-päätös voi poikia lisää kanteita palkattomista lisätyötunneista

Kilpailukykysopimukseen sisältyvästä palkattomasta työajan pidennyksestä voi tulla pian useita kanteita käräjäoikeuksiin.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus päätti maanantaina, että työntekijän työsopimukseen kirjattua viikoittaista työaikaa ei voinut pidentää kiky-sopimuksella, jos työsopimuksessa ei ole työajan kohdalla viitattu työehtosopimukseen.

Myös STT:n haastattelemat työoikeuden asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, ettei työehtosopimuksilla voi heikentää ehtoja, joista on sovittu työsopimuksessa eli suoraan työntekijän ja työnantajan välillä.

Tätä mieltä ovat Itä-Suomen yliopiston työoikeuden dosentti Jaana Paanetoja ja Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.

– Vain ne työsopimuksen ehdot syrjäytyvät, jotka ovat heikompia kuin työehtosopimus. Eivät paremmat ehdot tietenkään syrjäydy, sanoi Paanetoja.

Tämä perustuu Paanetojan mukaan työehtosopimuslakiin. Hänen mukaansa työaikaa ei voi pidentää muuttamalla työehtosopimusta, jos työsopimuksessa on sovittu lyhyemmästä työajasta.

– Jos sinne (työsopimukseen) laitetaan, että työaika määräytyy työehtosopimuksen mukaan, niin silloin se voi pidentyä tai lyhentyä sen mukaan, mikä työehtosopimuksen työaikamääräys on.

Koskinen ei osaa arvioida, kuinka paljon Suomessa on sellaisia työsopimuksia, joissa ei ole työajan kohdalla mainintaa työehtosopimuksesta.

– Vastaavia kanteita voi tulla lisää. Ne on nostettava pian vanhentumisajan takia. Ne jätetään vain sitten odottamaan tämän yhden pilotin ratkeamista, hän sanoo.

Koskisen mukaan vanhentumisaika on työaikavaatimusten kohdalla kaksi vuotta sen vuoden päättymisestä, jolloin työaikasaatava on syntynyt. Kiky-sopimuksen työajan pidennys tuli useimmilla aloilla voimaan vuonna 2017.

Paanetoja uskoo, että Suomessa voi olla paljon sellaisia työntekijöitä, joiden työsopimuksessa on sovittu työajasta siten, että työaika ei määräydy työehtosopimuksen mukaan.

– Uskoisin, että se on aika yleistä. Valveutunut työntekijä varmasti sellaisen ehdon on osannut ottaa, Paanetoja sanoo.

– Tietenkään kukaan ei ole ennen kikyä voinut kuvitella, että tapahtuisi tällaisia pidennyksiä. Varmaankin tästä eteenpäin osataan olla vielä enemmän valveutuneita.

Koskinen arvelee, että asiaa ei välttämättä huomattu ajatella silloin, kun kiky-sopimusta tehtiin.

– Kaikki pitäisi aina ajatella siinä vaiheessa, kun sopimuksia tehdään. Varmaan tämä asia osataan tämän tapauksen perusteella tulevaisuudessa miettiä, oli mahdollinen hovioikeuden tuomio minkälainen vaan. Työnantajat varmaan omaksuvat käytännön, että työsopimuksiin otetaan aina tes-viittaus.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä on ihmetellyt käräjäoikeuden ratkaisua Twitterissä. Hän sanoo työtuomioistuimen päätyneen tänä vuonna päinvastaiseen lopputulokseen.

– Vastakkaiset tulkinnat johtuvat siitä, että työtuomioistuin tulkitsee työehtosopimuslakia ja työehtosopimuksia ja yleinen tuomioistuin työsopimuslakia ja työsopimusta, kertoo Seppo Koskinen.

Maanantaina päätetyssä tapauksessa työntekijän kanne oli perustettu työsopimuslakiin, joten se ratkaistaan sen mukaan. Jos se olisi perustettu työehtosopimuslakiin, se olisi mennyt työtuomioistuimeen. Työsopimuslain tulkinta ei Koskisen mukaan kuulu työtuomioistuimelle.

Työtuomioistuin antoi kesäkuussa lausunnon, jonka mukaan työehtosopimuksen osapuolet voivat sopia keskenään niin sanotun edullisemmuussäännön poissulkemisesta työntekijälle vahingollisesti. Paanetojan mukaan työtuomioistuimen lausunto ei tarkoita, että olemassa oleviin työsopimuksiin voisi mennä puuttumaan heikentävästi.

– Työtuomioistuimen ratkaisu ei missään nimessä ole yleinen, ja se ei ratkaise tätä asiaa.

Käräjillä nyt hävinnyt yritys pohtii vielä, valittaako se päätöksestä hovioikeuteen. Koskisen mukaan vastaavanlainen tilanne syntyi taannoin, kun kesätyöaika poistettiin.

Hänen mukaansa kyse oli työajan pidentämisestä, koska kesällä tehtiin lyhyempää työpäivää.

– Siitä on hovioikeustasolle menneitä ratkaisuja, joissa katsottiin, että työntekijälle edullisempi ehto päti. Eli jos työsopimuksessa oli sovittuna kesäaika, eikä mainintaa työehtosopimuksesta, niin työehtosopimuksen kesäajan poistoa koskeva määräys ei voinut syrjäyttää sitä.

Kesätyöajasta ei menty korkeimpaan oikeuteen.