Kansanedustaja Hopsu huolissaan kansalaisjärjestöjen kurittamisesta Euroopassa – "Euroopan neuvoston jäseninä meidän on aina puolustettava ihmisoikeuksia"

Kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta on huolissaan kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien kaventumisesta useissa Euroopan maissa.

– Olen erityisen huolissani lakimuutoksista, joilla vaikeutetaan kansanalaisjärjestöjen rekisteröitymistä tai ulkomaisen rahoituksen saamista sekä kansalaisjärjestöjen aktivisteihin kohdistuvasta uhkailusta ja hallinnollisesta häirinnästä, Hopsu totesi puhuessaan Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa videoyhteydellä keskiviikkoiltana.

Hopsu toivoi yleiskokouksen selväsanaisesti tuomitsevan kansalaisjärjestöihin kohdistuvan häirinnän, jota on yleiskokouksen saaman raportin mukaan tapahtunut muun muassa Venäjällä, Turkissa, Unkarissa, Bulgariassa, Romaniassa ja Ukrainassa.

Lisäksi Kreikka on kiristänyt turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia auttavien järjestöjen sääntelyä.

– Ymmärrän, että Kreikkaan on viime vuosina kohdistunut äärimmäisen kovia paineita, mutta Euroopan neuvoston jäseninä meidän on aina puolustettava ihmisoikeuksia, Hopsu sanoi.

– Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien parissa työskentelevät järjestöt tekevät joka maassa erittäin tärkeää työtä auttamalla ihmisiä integroitumaan uusiin yhteiskuntiin. Turvapaikanhakijoiden auttaminen turvapaikkaprosesseissa on myös ihmisoikeustyötä. Järjestöjen osaaminen ja kokemukset on myös tärkeä huomioida uusia säädöksiä ja sopimuksia, kuten EU:n muuttoliike ja turvapaikkasopimusta tehdessä.

Eduskuntatiedotus kertoo, että Hopsu tähdensi kokouksessa myös kansalaisjärjestöjen roolia vapaissa demokratioissa.

– Kansalaisjärjestöt paljastavat epäoikeudenmukaisuuksia ja kanavoivat kansalaisten tahdon päättäjien tietoon. Niillä on tärkeä rooli kansalaisten osallistamisessa ja ne ovat siten demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi.

Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous järjestetään 25.–28. tammikuuta ensimmäistä kertaa siten, että osa kansanedustajista on paikan päällä Ranskan Strasbourgissa ja osa keskustelee ja äänestää etäyhteyksin.