Kansanedustaja Ari Torniainen vertaa keskustaa suunnistajaan: "Olemme kuvitelleet olevamme tämän tai tuon kumpareen juuressa, mutta olemme oikeasti olleet aivan toisessa paikassa"
”En ole ikinä nähnyt kansanedustajaa noin sotkuisissa vaatteissa”, kuului ehkäpä mieleenjäävin kansalaispalaute, mitä Ari Torniainen on saanut.
Torniainen oli ollut rakennuspuuhissa poikansa kanssa tämän talotyömaalla, ja isä ja poika pistäytyivät läheiseen baariin syömään. Vaatteissa näkyivät työn jäljet, ja pitihän sitä vierestä tulla ihmettelemään, miten paikallinen keskustan kansanedustaja ei edustakaan herrana puku päällä.
Torniainen otti palautteen hyvällä mielellä vastaan.
– Sehän kertoo vain siitä, että tässä maassa ollaan samalla viivalla kaikkien kanssa, kun kansanedustajalle kehtaa tulla ihmettelemään jos jonkinlaisia asioita, Torniainen iloitsee.
Torniainen kertookin vaihtavansa aina eduskuntaviikoilta Helsingistä kotikaupunki Lappeenrantaan palatessaan puvun heti pois ja verkkarit tai mieluummin työvaatteet tilalle.
Kaikkein mieluisimpia Torniaiselle ovat ihan pienestä pitäen olleet rakennushommat.
– Olen aina halunnut rakentaa. Talommekin olen tehnyt itse. Isälläni oli rakennusliike, ja nyt nuoremmalla pojallani on rakennusliike. Rakentaminen kulkee meillä verissä. Ensimmäinen työpaikkani oli rakennuksella, ja sitten kouluttauduinkin rakennusinsinööriksi. Päädyin työskentelemään 25 vuoden ajan rakennusliikkeissä laskentapäällikkönä.
Mieluisia työmaita Torniainen on löytänyt myös omasta metsästä.
– Jotta Suomen upea ja ainutlaatuinen luonto voidaan säilyttää yhtä hyvänä ja parempana seuraavalle sukupolvelle, metsän pitää uudistua jatkuvasti. Meilläkin oli vanhaa metsää, joka ei enää kasvanut. Se hakattiin, ja sitten istutimme perheen kanssa taimet sinne. Se oli kova työ, ja taimikkoon tuli tietysti pusikkoa ja vatukkoa, jonka menin sitten raivaamaan.
– Kyllä siinä näki, miten luonto muuttui, kun oheiskasvillisuuden kadottua taimet lähtivät nopeasti kasvamaan. Metsä kasvaa, kun sitä hoitaa oikealla tavalla. Se on realistista vihreyttä, Torniainen linjaa.
Realistisesti vihreä rakennusinsinööri uskoo puurakentamisen olevan alan tulevaisuutta. Hän korostaa metsätalouden merkitystä Suomen kansantaloudelle ja myös omalle maakunnalleen Etelä-Karjalalle, jonka maakuntavaltuuston puheenjohtajanakin hän asioita seuraa.
– Puusta pitäisi rakentaa kaikenlaisia rakennuksia, omakoti- ja kerrostaloja sekä julkisia rakennuksia. Pelkkää puuta ei pysty tietenkään käyttämään, perustuksetkin ovat aina betonista, mutta kaiken kaikkiaan ilmastoystävällisen puun käyttöä on lisättävä. Tällä hetkellä puurakentaminen vain on liian kallista, norminpurkua sektorilla on siis jatkettava.
Rakennusinsinööri suunnittelee paikallaan pysyviä rakennuksia, mutta eduskunnassa Torniainen on keskittynyt liikkeeseen.
Koko kahdeksanvuotisen edustajuutensa ajan hän on istunut liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Kiinnostus liikenneasioihin nousi Torniaisen aloitettua 1990-luvulla Lappeenrannan kaupunginvaltuutettuna ja teknisessä lautakunnassa, jossa liikenneasiat olivat jatkuvasti läsnä.
Kuluneella hallituskaudella perusväylänpitoon on saatu lisärahoitusta, kaikkiaan noin miljardin verran. Torniainen iloitsee asiasta, mutta näkee, ettei tämä vielä riitä.
– Kehitys pitää saada jatkumaan ensi kaudella. Perusväylänpidosta pitäisi myös erottaa suuret väylähankkeet omiksi väyläyhtiöikseen, sillä se on paras tapa saada isot hankkeet etenemään.
Politiikan ulkopuolella Torniaisen henkireikiin on kuulunut urheilu ja urheiluseuratoiminta jo pitkään.
Nuorempana hän on kilpaurheillutkin ja jopa voittanut suunnistuksen Suomen-mestaruuksia.
– Seuratoiminta on mukavaa vaihtelua politiikkaan. Molemmissa saa olla ihmisten kanssa, mutta urheiluseuroissa ei puhuta politiikkaa, vaan ollaan samojen asioiden äärellä puolueväristä välittämättä.
Suunnistaja Torniainen viljelee ahkerasti suunnistusvertauksia ja kuvaa puolueensakin tilaa juuri tällä tavalla.
– Keskusta on rehellisesti sanottuna harhaillut. Olemme kuvitelleet olevamme tämän tai tuon kumpareen juuressa, mutta olemme oikeasti olleet aivan toisessa paikassa. Ehkä kompassi on osoittanut hieman liikaa oikealle.
– Nyt tuntuu, että suunta on taas löydetty. Soten kaaduttua liialliseen valinnanvapauteen ja hallituksen erottua keskustaan tuli aivan uusi tekemisen henki. Olemme paikallistaneet itsemme politiikan kartalla.
Haastattelu on julkaistu Suomenmaan viikkolehdessä 29.3.2019.