Kansalaisten ruokatottumuksiin viritellään uutta "keppiohjausta" – Rasva-, suola- ja sokeripommit toimenpiteiden kohteina
Makeisvero poistui vuoden alussa, mutta nyt viritellään uutta vero-ohjausta kansalaisten ruokatottumusten parantamiseksi.
Jos tapetille nostetut epäterveellisten syötävien veronkorotus ja terveellisen ruuan veronalennus eivät onnistu, eräs mahdollisuus on lisätä varoitusmerkintöjä epäterveellisiin tuotteisiin.
Valtioneuvosto teettää ensi vuonna selvityksen terveellisen ravitsemuksen taloudellisista ja muista ohjauskeinoista.
Harkittavina ovat ainakin epäterveellisen ruuan haittavero tai arvonlisäveron korotus.
Verokeppi iskisi elintarvikkeisiin, joissa on runsaasti sokereita, kovia rasvoja ja suolaa.
– Terveellisen ruuan kuten hedelmien tai vihannesten arvonlisävero voitaisiin tiputtaa puolestamme nollaan, huomauttaa elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä.
Hielm ei lähde vielä tarkasti yksilöimään, mitä tuotteita veronkorotus koskisi ja mitä ei. Esimerkkeinä hän nostaa esiin limsat, sipsit ja makeiset.
Veromuutoksilla kannustettaisiin kuluttajia terveellisiin ruokavalintoihin ja teollisuutta kehittämään ravitsemuksellisesti parempia elintarvikkeita.
Uudistus voi kuitenkin olla poliittisesti hankalaa. Haittaveron voidaan nähdä kurittavan niitä vähävaraisia, jotka syövät halpaa ja epäterveellistä ruokaa.
– Samalla ikään kuin annetaan verohelpotuksia varakkaille, jotka käyvät kuntosalilla ja syövät avokadoa. Mutta tässäkin pitää etsiä tasapaino.
Hielmin mukaan eräs mahdollisuus on lisätä varoitusmerkintöjä epäterveellisiin tuotteisiin kuten makeis- tai sipsipusseihin.
Sellaisia on hiljattain otettu käyttöön Perussa ja Chilessä, ja Kanada suunnittelee samaa.
– Varoitukset ovat kuitenkin ikävämpi tapa ohjata kulutustottumuksia, koska ne ovat enemmän syyllistäviä. Silti nekin kuuluvat toimenpidepalettiin, jos veroasiassa ei edetä.
Suomeen odotetaan tietoja siitä, miten hyvin varoitustekstit purevat ihmisten ruokatottumuksiin.
– Voihan olla, että ne ovat jopa tehokkaampi keino kuin hintojen nostaminen, Hielm huomauttaa. Hän hieman harmittelee sitä, että varoitusmerkinnät eivät kuulu selvitystyön aihepiiriin.
Selvitys ravitsemuksen ohjauskeinoista tehdään valtionvarainministeriön johdolla ja kolmen ministeriön tuella.
Hielmin arvion mukaan kestää pari kolme vuotta, ennen kuin lakimuutokset astuisivat voimaan.
Työssä voitaisiin tukeutua maailman terveysjärjestö WHO:n määrittämiin ravintoprofiileihin.
Elintarviketeollisuuden mukaan kansalaisten ravitsemusta pitäisi kehittää muilla keinoin kuin lainsäädännöllä. Huolta kannetaan ainakin kilpailun vääristymisestä.
Johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta muistuttaa, että EU-komissio kaatoi makeisveron juuri tämän takia.
– Esimerkiksi lisättyyn sokeriin kohdistuva pistevero on lisäksi vaikea toteuttaa, mikä todettiin jo vuonna 2013 valtiovarainministeriön sokeriverotyöryhmän raportissa.
Arvonlisävero nähdään järkevämmäksi vaihtoehdoksi. Rajanvetoa terveellisen ja epäterveellisen ruuan välillä on kuitenkin Tammivuoren mukaan vaikea tehdä.
– Yritykset tekevät paljon töitä hyvän ravitsemuksen eteen. Suolaa ja sokeria on vähennetty tuotteista ja rasvahappokoostumuksia muutettu terveellisemmäksi.