Kannattavien yritysten lukumäärästä mittari yrittäjyyspolitiikan onnistumiselle
Yrittäjyyttä voisi tukea yhdenvertaistamalla palkansaajien ja yrittäjän sosiaaliturvaa sekä kannustamalla nuoria entistä enemmän yrittäjyyteen.
Yrittämisen aloittamisesta ja lopettamisesta voisi myös tehdä helpompaa.
Muun muassa tällaisia ajatuksia nostetaan esiin ehdotuksessa ensimmäiseksi kansalliseksi yrittäjyysstrategiaksi.
Ehdotuksen ovat laatineet selvityshenkilöt Jussi Järventaus ja Henrietta Kekäläinen elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) pyynnöstä.
Kansallisella strategialla pyritään edistämään yrittäjyyttä Suomessa.
Ehdotusta selailemalla käy selväksi, että yrittäjyyspolitiikassa on parantamisen varaa.
Selvityshenkilöt kirjoittavat, että jälkikäteen arvioituna monien aiempien poikkihallinnollisten yrittäjyyshankkeiden ja -ohjelmien konkreettista merkitystä on ollut vaikea arvioida.
Selvityshenkilöt esittävät, että yrittäjyyspolitiikkaan otettaisiin mitattavaksi tavoitteeksi kannattavien yritysten määrän kehitys.
He ehdottavat tavoitteeksi sitä, että hyvin kannattavien yritysten määrä kasvaisi seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 20 prosentilla sekä vastaavasti heikkojen ja kannattamattomien yritysten yhteismäärä laskisi noin 30 prosentilla.
Ehdotus korostaa, että kunnianhimoisten työllisyystavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista ilman yrittäjyyden tukemista.
– Hyvinvointivaltion ylläpitäminen ei ole mahdollista ilman yhä vahvistuvaa yrittäjyyttä. Sen vuoksi yrittäjyyden vahvistamiseen tähtäävät ehdotukset eivät ole tärkeitä vain yrittäjille, vaan ne ovat tärkeitä kaikille kansalaisille, Järventaus sanoo tiedotteessa.
Ehdotuksessa listataan kymmeniä keinoja yritysten ja yrittäjyyden tukemiseen.
Yrittäjänä itsekin toimiva Kekäläinen pitää tärkeänä listaamattomien yhtiöiden työntekijöiden optioverotuksen muutosehdotusta.
– Tämä ehdotus on kriittinen, mikäli Suomi haluaa olla kasvuyhtiöiden kotipaikka nyt ja huomenna.