Kalmari, Kärnä, Savola ja Pylväs vastaavat Luontopaneelille: Keskusta näkee ihmisen osana luontoa ja haluaa, että kestävää luonnonvarojen käyttöä edistetään
Suomen Luontopaneeli arvioi hallituksen esittelemien elvytystoimien luontovaikutuksia. Maa- ja metsätalousvaliokunnan keskustalaiset jäsenet Anne Kalmari, Mikko Kärnä, Mikko Savola ja Juha Pylväs kiittelevät Luontopaneelia aiheen esille nostamisesta.
Raportissa kiitellään monia hankkeita, jotka ovat myös keskustalle tärkeitä, keskustaedustajat toteavat tiedotteessa. Näitä hankkeita ovat esimerkiksi vaelluskalakantojen parantaminen ja vaellusesteiden purkaminen, lintukosteikkojen kunnostaminen sekä tarpeettomasti ojitettujen soiden ennallistaminen.
Keskustalaiset kuitenkin hämmästelevät Luontopaneelin linjauksia esimerkiksi metsien käyttöä ja biotaloutta koskien.
Luontopaneeli huomauttaa, että suomalainen metsäluonto on vuosikymmenien talouskäytön seurauksena suuresti muuttunut. Sen raportissa muun muassa todetaan, että mikäli biotuotetehdas lisää metsänhakkuita, kokonaisvaikutus on luontohaittoja lisäävä ja ilmastoa lämmittävä aikajänteellä, jolla tavoiteltuja ilmastotoimia pyritään saamaan aikaan.
Keskustalle maa- ja metsätalous eivät ole ongelmia vaan osa ratkaisua, keskustaedustajat puolestaan sanovat tiedotteessa.
– Maaseutu ei jouda museoon. Keskusta näkee ihmisen osana luontoa ja haluaa, että kestävää luonnonvarojen käyttöä edistetään.
– Resurssimme ovat vajaakäytössä ja vaikkapa kotimaista valkuaistuotantoa, energiantuotantoa tai uusien biotuotteiden valmistusta voi huoletta lisätä. On epäeettistä siirtää kulutuksen aiheuttama taakka maan rajojen ulkopuolelle, keskustaedustajat linjaavat.
Puupohjaiset innovaatiot ovat vasta valtaamassa maailmaa, ja fossiilisia raaka-aineita korvatessaan niiden potentiaali on mittaamaton, kansanedustajat sanovat.
– Jokainen investointi luo työtä ja toimeentuloa maakuntiin. Samalla kasvanut puun kysyntä heijastuu metsänomistajille ja näkyy koko arvoketjussa.
Valiokunnan keskustalaiset puolustavat kotimaista maa- ja metsätaloutta.
Suomessa puuston vuotuinen kasvu on noin 108 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 2019 runkopuun hakkuukertymä oli noin 73 miljoonaa kuutiometriä. Puuston vuotuinen kasvu on 1970-luvulta lähtien ollut selvästi poistumaa suurempi, he kertaavat.
– Haluamme myös jatkossa, että biotalouteen liittyvät teollisuuden investoinnit tehdään Suomeen. Hetki sitten uutisoitiin Kemiin rakennettavasta Suomen metsäteollisuuden historian suurimmasta investoinnista, joka on arvoltaan 1,6 miljardia euroa. Suomalaisella metsäteollisuudella on merkittävä tehtävä vientiteollisuutemme osalta. Samalla luomme hyvinvointia ja työpaikkoja ympäri maan.
Keskustalaisille ilmastonmuutoksen torjunta itsessään ei ole ongelma, valiokunnan keskustalaiset sanovat.
– Suomi elää jatkossakin luonnonvaroistaan, joiden kestävä käyttö luo työtä ja toimeentuloa koko Suomeen. Maamme hyvinvoinnin pohja on aina perustunut suomalaiseen metsään ja metsäteollisuuteen.
– Keskusta tavoittelee vaihtoehtoa, jossa vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja luo uutta hyvinvointia. Tarvitsemme esimerkiksi tuotekehitystä ja tukea, jotta esimerkiksi kasviproteiinit tuotetaan jatkossa Suomessa. Emme tule edistämään suomalaisen liha- tai maidontuotannon tai muiden maaseutuelinkeinon alasajoa. Keskustana puolustamme jokaista rehellisesti työtään elääkseen tekevää suomalaista, hänen kotiaan ja perheensä toimeentuloa maalla tai kasvukeskuksissa.