Kaksi venäläiskomentajaa ei tullut keskenään toimeen – Seuraus oli maalle katastrofi 110 vuotta sitten

Euroopassa elettiin 110 vuotta sitten sekavia aikoja. Ensimmäinen maailmansota oli syttynyt heinäkuussa 1914. Lähes kaikki Euroopan merkittävimmät maat olivat ajautuneet osapuoliksi suursotaan.

Keskusvallat eli Saksa, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta taistelivat ympärysvaltoja eli Britanniaa, Venäjää, Ranskaa ja myöhemmin myös Yhdysvaltoja vastaan.

Maailmansodan ensi kuukausina käytiin eräs kuuluisa taistelu, joka jälkikäteen ajateltuna ilmensi osaltaan yhtä sodan lopputuloksista.

Kuuluisassa Tannenbergin taistelussa Saksan keisarikunta nimittäin murskasi ”höyryjyräksi” kutsutun Venäjän keisarikunnan joukot. Taistelun syttymisestä tulee lauantaina kuluneeksi tasan 110 vuotta, sillä Tannebergin taistelu käytiin 17. elokuuta–2. syyskuuta 1914.

Saksa kävi ensimmäisessä maailmansodassa kahden rintaman sotaa. Lännessä sillä oli vastassaan Ranska ja Iso-Britannia, idässä Venäjä.

Se ei kuitenkaan ollut tarkoitus, sillä aivan sodan alussa Saksa pyrki lyömään Ranskan joukot ennen kuin Venäjä ehtisi koota joukkojaan taisteluun.

Venäläiset kykenivät kuitenkin toteuttamaan liikekannallepanonsa odotettua nopeammin. Elokuussa 1914 Venäjä hyökkäsi Itä-Preussiin.

Alkuun Venäjä näytti etenevän. Saksan oletettiin murskaantuvan höyryjyrän alle. Saksan joukkojen komentaja säikähti tilannetta ja määräsi joukkonsa perääntymään. Sitten Saksan komentajaksi astuivat Paul von Hindenburg ja hänen avustajansa Erich Ludendorff.

Samaan aikaan Venäjän komentajat Paul von Rennenkampf ja Aleksander Samsonov ajautuivat joukkoineen erilleen toisistaan. Heistä Samsonov eteni joukkojensa kanssa hätäisesti ja kiireellä.

Kerrotaan, etteivät Rennnekampf ja Samsonov tulleet keskenään toimeen. Tiedot heidän välillään eivät kulkeneet. Samsonov piti huonosti yhteyttä myös päämajaan. Se kaikki vaikutti siihen, miten hänen joukoilleen lopulta kävi.

Saksalaiset päättivät keskittää voimansa Samsonovin joukkoja vastaan. Tannenbergin taistelussa saksalaiset saartoivat Samsonovin joukot.

Samsonovin armeija murskattiin. 30 000 venäläistä kuoli, yli 92 000 jäi vangiksi. Saksalaiset menettivät hekin paljon miehiä, mutta venäläisiin verrattuna Saksan 13 000 miehen tappiot olivat selkeästi pienemmät.

Von Hindenburgista ja Ludendorffista tuli Saksassa kansallissankareita.

Venäjälle tapaus oli puolestaan katastrofi. Tannenbergin taistelu oli tsaarin armeijalle valtava isku.

Sota ei kuitenkaan ratkennut siihen. Alkuun päässyt ensimmäinen maailmansota jatkui vielä vuosia. Tannenberg oli silti alku Venäjän heikolle sotamenestykselle, jota vaivasivat muun muassa huonosti toimivat materiaalitoimitukset.

Lopulta vajaa kolme vuotta myöhemmin maaliskuussa 1917 Venäjän sisäiset erimielisyydet kärjistyivät vallankumoukseksi. Tsaari Nikolai II syöstiin vallasta. Puoli vuotta myöhemmin lokakuun vallankumouksessa valtaan astuivat bolsevikit V. I. Leninin johdolla.

Venäjä irtautui ensimmäisestä maailmansodasta. Itärintaman sota päättyi maaliskuussa 1918.

Hyvin ei käynyt sodan lopputuloksissa Saksallekaan. Maa joutui vuonna 1918 länsirintamalla vaikeuksiin. Lopulta maa antautui. Saksan sisäisten levottomuuksien seurauksena keisari luopui vallastaan.

Ympärysvallat sanelivat Saksalle ankarat rauhanehdot. Se vaikutti puolestaan osaltaan toisen maailmansodan syttymiseen parikymmentä vuotta myöhemmin vuonna 1939.