Kaikkosen supersuosio kannattelee keskustaa Uudellamaalla – Vanhasen luopuminen jättää tilaa uusille nimille
Maan suurin vaalipiiri Uusimaa on lihonut edellisistä eduskuntavaaleista sisäisen muuttoliikkeen vuoksi jälleen yhdellä kansanedustajalla, joita valitaan vaalipiiristä jo 37.
Jättivaalipiiri on suuren kansanedustajamääränsä ja äänestäjämassansa vuoksi myös puolueiden perinteinen kilpavarustelun kohde, jossa monet vaalit on ratkottu.
Maakunnan suurimman puolueen paikkaa on pitänyt kokoomus, joka piti kevään 2019 vaaleissa yhdeksän kansanedustajan paikkaansa, vaikka kannatuksesta suli 3,1 prosenttiyksikköä. SDP lisäsi paikkalukuaan yhdellä seitsemään edustajaan. Pronssisijan kuitannut perussuomalaiset menetti yhden paikan.
Keskustalle Uusimaa on tunnetusti vaikeaa vaalimaastoa ja vaalimenestyksen iso tulppa, koska puolue ei kykene kilpailemaan vaalipiirissä isojen puolueiden sarjassa.
Huippuvuonna 2003 keskusta napsi Uudeltamaalta peräti viisi paikkaa. Vuosien 2011 ja 2019 rökäletappiot veivät kaksi paikkaa, ja päättyvällä vaalikaudella keskustan Uudenmaan edustus on ollut kahden edustajan, Matti Vanhasen ja Antti Kaikkosen varassa.
Kylmä totuus on, että Uudellamaalla keskustan omat voimat eivät ole oikein riittäneet, vaan perustason ylittämiseen on tarvittu liikkuvia äänestäjiäkin kerääviä tunnettuja ehdokkaita. Anne Bernerin jälkeen sellaisia ei ole Uudenmaan keskustan listalla nähty.
Viralliseksi tavoitteekseen Uudenmaan keskusta on asettanut neljä paikkaa. Realismia on kuitenkin kahden nykyisen paikan säilyttäminen. Toiminnanjohtaja Joonas Salmi myöntää, että tässä galluptilanteessa kolmannenkin paikan aukeaminen edellyttäisi melko kovaa vaalitemppua.
– Perinteisesti täällä Uudellamaalla puolueen kannatusvaihtelut on heijastuneet vielä vähän valtakunnallista tilannetta voimakkaammin, Salmi muistuttaa.
Vuonna 1991 kansanedustajan uransa aloittaneen Matti Vanhasen, 67, siirtyminen eläkepäivien viettoon on tietenkin keskustalle iso menetys, mutta kuitenkin osa luonnollista politiikan kiertokulkua ja sukupolvenvaihdosta. Jo kevään 2019 vaaleissa Vanhasen äänisaalis puolittui edellisvaaleista ja jäi 5276 ääneen. Salmen mukaan Vanhasen poisjäänti avaa nyt mahdollisuuksia muille.
Keskustan tilannetta helpottaa huomattavasti se, että puolueen Uudenmaan ykkösnimen Antti Kaikkosen asema on päättyvällä vaalikaudella vain entisestään vahvistunut.
Käytännössä keskustan eteläinen puolustuslinja kulkee tällä hetkellä Kaikkosten tontilla: sen eteläpuolella on vain mittaluokaltaan vaatimatonta, mutta toki tärkeää sissitoimintaa.
Kovien ja dramaattisten aikojen puolustusministerinä Kaikkonen on noussut yhdeksi maan suosituimmista poliitikoista, ja vaali-iltana hänen nimensä löytynee valtakunnan isoimpien ääniharavien joukosta. Viime vaaleissa Kaikkonen keräsi 10 757 äänen saaliin, ja nyt voi odottaa merkittävää lisäystä. Puolueessa uskotaan, että Kaikkonen voi haravoida nyt jopa 15 000–20 000 ääntä.
Uudenmaan vaalipiiri jakautuu nykyisin neljään sote-alueeseenkin ja maakunnan eri osat ovat poliittiselta kulttuuriltaan ja maaperältään hieman erilaisia.
Kaksikieliset rannikkoseudut pääkaupungin molemmin puolin ovat pitkälti RKP:n valtakuntaa ja Espoo kokoomuksen vahvin linnake. Erityisiä alueellisia kysymyksiä ei Uudellamaalla tälläkään kertaa ole, vaan vaalikeskustelua hallitsevat valtakunnalliset teemat.
Keskustalle vahvinta aluetta on ollut perinteisesti Keski-Uusimaa kun taas Itä-Uudellamaalla on ollut vaikeaa: puolueella ei ole ollut alueelta kansanedustajaa sen jälkeen, kun Orimattila siirtyi Hämeen vaalipiiriin 20 vuotta sitten.
Toiminnanjohtaja Salmen mukaan Uudenmaan keskustassa ollaan melko tyytyväisiä ehdokasasettelun alueelliseen kattavuuteen. Puutteena on Hankoniemen alue, jossa keskustalla ei ole nyt ehdokasta.
– Mutta olemme hyvin tyytyväisiä, että esimerkiksi Siuntiosta meillä on ehdokas.
Keskustalla on tarjota Uudellamaallakin joka tapauksessa täysi 37 ehdokkaan lista. Kokonaisuudessaan vaihtuvuus ehdokaslistalla on Salmen mukaan melko suuri, mutta näin on ollut edellisissäkin vaaleissa.
Entisiä keskustan kansanedustajia keskustan Uudenmaan listalta löytyy kaksi: vihtiläinen maanviljelijä Eerikki Viljanen ja Keski-Suomen vaalipiiriä kolme kautta edustanut Lauri Oinonen. Myös perussuomalaisten entinen kansanedustaja Pietari Jääskeläinen on nyt keskustan ehdokkaana.
Valtakunnallisesti tunnettuja keskustaehdokkaita ovat myös pitkän linjan keskustavaikuttaja ja entinen puoluesihteeri Timo Laaninen ja puolueen nykyinen varapuheenjohtaja, Suomen startup-yhteisön toimitusjohtaja ja Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen.
Keskustan ehdokkaina ovat myös muun muassa keravalainen kirjailija ja yrittäjä Johannes Lahtela ja ”Somevaarina” tunnettu myrskyläläinen yrittäjä Aku Eronen ja siikajokelainen romukauppias Markus Kuotesaho. Lisäksi listalta löytyy keskustalaisia paikallisaktiiveja pitkin poikin Uuttamaata.
Ennakkoon vahvimmalla listalla vaaleihin lähtee vaalipiirin ykköspuolue kokoomus, jolle pientä harmia saattavat tosin aiheuttaa entisen kokoomusedustajan Harry ”Hjallis” Harkimon Liike Nyt ja Uuteenmaahan panostava Liberaalipuolue.
Kokoomuksen nykyisistä Uudenmaan edustajista Kari Tolvanen ja Ruut Sjöblom eivät ole enää ehdolla ja 19 000 ääntä viime eduskuntavaaleissa Uudeltamaalta haravoinut Elina Valtonen on siirtynyt ehdolle Helsinkiin.
SDP:n Uudenmaan erikoisuutena on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin asettuminen ehdolle. Jos hänet valittaisiin eduskuntaan, mepiksi nousisi nyt Liike Nytin ehdokkaana Kaakkois-Suomessa oleva entinen SDP:n kansanedustaja Satu Taavitsainen. Toisen europarlamenttipaikkansa menettämisen SDP voisi toki välttää istuttamalla Kumpula-Natria europarlamentissa ensi vuonna päättyvän kauden loppuun.
Perussuomalaisten nykyisistä kansanedustajista jää pois vain Riikka Slunga-Poutsalo. Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra on ehdolla Uudellamaalla. Jokerikorttina persulistalta löytyy historioitsija Teemu Keskisarja.
Vihreille on veikattu Uudellamaalla tällä kertaa vaikeita vaaleja. Viime vaalien ykkösnimi Pirkka-Pekka Petelius ei täyttänyt kansanedustajana häneen asetettuja odotuksia, eikä listalle löytynyt uutta vetonaulaa.
Keskustan ehdokkaat Uudellamaalla ovat:
Niklas Bäckström, insinööri, laitesukelluskouluttaja, Espoo
Aku Eronen, eläkeläinen, Myrskylä
Georgiana Forsang, lähihoitaja, oikeustieteiden opiskelija, Vantaa
Jaakko Haapamäki, talouspäällikkö, Hyvinkää
Tommi Halkosaari, vanhempi käyttöinsinööri, DI, Espoo
Antti Heikkilä, arkkitehti, toimitusjohtaja, Tuusula
Katri Heinmurto, KM-KTM, Mäntsälä
Timo Huhtaluoma, diplomi-insinööri, Tuusula
Naomy Hyvönen, yrittäjä, viestintäpäällikkö, Espoo
Pietari Jääskeläinen, valtiotieteiden maisteri, ex-kansanedustaja, Vantaa
Venla Kajan, toiminnanjohtaja, opiskelija, Helsinki
Antti Kaikkonen, puolustusministeri, Tuusula
Nejdet Karadag, restonomi, Vantaa
Petri Kolmonen, palvelujohtaja, Nurmijärvi
Markus Kuotesaho, yrittäjä, Siikajoki
Sanna Kurki, yrittäjä, Askola
Timo Laaninen, pastori, toimittaja, Kerava
Johannes Lahtela, kirjailija, yrittäjä, Kerava
Joonatan Laine, Keskustaopiskelijoiden pääsihteeri, YTK, Helsinki
Anne Lehto, yrittäjä, lähihoitaja, Vantaa
Pirjo Luokkala, terveydenhuollon maisteri, kaupunginvaltuutettu, Vantaa
Jukka Lönnqvist, koneteknikko, toiminnanohjaaja, Lohja
Tea Nieminen, työvoimapalveluiden muutoskoordinaattori, sosionomi AMK, Pornainen
Lauri Oinonen, pappi, Keuruu/Vantaa
Matias Ollila, ministerin erityisavustaja, Espoo
Lotta Paakkunainen, kyläasiamies, yhteisöpedagogian opiskelija, Lohja
Riikka Pakarinen, toimitusjohtaja, puolueen vpj, Espoo
Merja Paloniemi, ammatinopettaja, hankekehityspäällikkö, Oulu
Nina Pauloaho, luokanopettaja, KM, Porvoo
Tea Saarniala, johtava ammatti-isännöitsijä, AIT, Espoo
Satu Salmi, teknikko, Nurmijärvi
Otto Suhonen, opiskelija, oikeustieteen ylioppilas, Nurmijärvi
Tuomo Suihkonen, luokanopettaja, pääluottamusmies, Kerava
Samuel Sylf, kirjailija, Espoo
Eerikki Viljanen, maatalousyrittäjä, Vihti
Jenny Vilkman, lähihoitaja, sh-opiskelija, Pornainen
Maritta Wasström, terveydenhoitaja (YAMK), Siuntio