Kaikkonen: Puolustusrahat pidettävä Nato-tasolla uusin panostuksin – "Seuraavaksi on maavoimien vuoro"
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen ehdottaa päätöksiä uusista panostuksista maanpuolustukseen.
Kaikkosen mukaan tämä on tarpeen, jotta maanpuolustuksen rahoitus ei vuoden 2027 jälkeen alita Naton edellyttämää kahden prosentin osuutta bruttokansantuotteesta.
Kaikkosen arvio on, että uusissa investoinneissa ajankohtaiseksi tulee etenkin maavoimien kehittäminen.
– Ilmavoimien ja merivoimien isoimmat investoinnit on nyt tehty. Katson, että seuraavaksi on maavoimien vuoro, Kaikkonen linjasi eduskunnan keskustelussa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Keskustajohtajan mukaan puolustusmenot on syytä pitää yli kahdessa prosentissa myös vuonna 2027 ja sen jälkeen. Turvallisuusympäristön muutos ja ennakoimattomuus, suomalaisten turvallisuus sekä vastuumme liittokunnan jäsenenä edellyttävät sitä, Kaikkonen painottaa.
Entisen puolustusministerin mukaan tavoitteeseen pääsemiseksi uusia investointeja puolustukseen on syytä laittaa liikkeelle jo lähiaikoina.
– Tilaus- ja toimitusajat ovat pitkiä. Jos haluamme rautaa käyttöön vuonna 2027 tai 2028, tilauksia on syytä tehdä varsin pian.
Kaikkosen mukaan puolustukseen käytetään ensi vuonna 2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta.
– F-35-hankinnan ja merivoimien korvettien hankinnan jälkeen puolustusmenoissa ollaan lähitulevaisuudessa menossa alle kahden prosentin, Kaikkonen huomautti.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) selvitti, että hallitus pyrkii tekemään ystäville, kumppaneille ja liittolaisille selväksi, että vähintään kahteen prosenttiin olisi hyvä päästä.
Valtosen mukaan kyse on suorituskyvyistä, joita tarvitaan toisaalta oman pelotteen eli puolustuksen, ylläpitämiseen mutta myös Ukrainan tukemiseen. Ulkoministerin mukaan ei voi myöskään olla niin, että Venäjän lähialueella olevat maat maksavat paljon enemmän, kuin maantieteellisesti vähän kauempana olevat.
– Uskon, että paitsi koko hallitus myös varmasti laajasti koko eduskunta on sitoutunut siihen, että ainakin tässä kahdessa prosentissa pysytään, joten varmaankin lisätoimia on tulossa.
Valtonen ei ottanut suoraan kantaa Kaikkosen esittämään kysymykseen siitä, voisiko taso nousta Natossa pysyvästi esimerkiksi 2,5 prosenttiin, ja miten hallitus siihen suhtautuisi.
– No, tätä keskustelua nyt laajasti käydään. Meillä ei ole siihen yksiselitteistä kantaa, mutta erittäin tärkeätä on se, että vahvaan puolustukseen ja pelotteeseen satsataan, koska kyllä meidän analyysimme mukaan tuo Venäjän uhka tulee olemaan pysyvä ja tosiaan merkittävä pitkään.
Valtonen korjasi heti perään sanomisiaan todeten, että kyse ei ole pysyvästä uhasta, koska aina on mahdollisuus myös muutokseen ja toisenlaiseen tulevaisuuteen.