Kaikkonen: Ollaan tukevasti puolustusliiton porstuassa, mutta malttia vaaditaan: "Suomen ratifiointia ei voi erottaa Ruotsista"– Maanpuolustustahto ja tuki Nato-jäsenyydelle ennätyslukemissa
Suomi on jo Naton eteisessä, neuvottelut Turkin kanssa ovat edenneet, mutta kärsivällisyyttä vaaditaan eikä sellaista vaihtoehtoa ole, että ratifiointi tehtäisiin eri aikaan Ruotsin kanssa. Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertasi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan journalistiseminaarissa Helsingissä terveiset tapaamisesta Turkin puolustusministerin Hulusi Akarin kanssa.
– En voi mennä yksityiskohtiin enkä antaa mitään päivämääriä, jolla Turkki ratifioisi jäsenyyden, mutta ei neuvotteluissa menty ainakaan taaksepäin. Hyvässä ja rakentavassa hengessä puhuttiin, Kaikkonen kommentoi.
Kysymyksiin Turkin vaatimuksista Kaikkonen vastasi muotoilulla, että Suomi ei hyväksy terrorismia missään muodossa ja aikoo edetä yhtä jalkaa Ruotsin kanssa.
Kaikkonen painotti, että Nato-jäsenyys ei muuta Suomen puolustuksen perusteita. Kun jäsenyys aikanaan realisoituu, sen vaatimat uudistukset liittyvät puolustusvoimien organisaatioon ja resursseihin.
Mitä Naton konkreettiseen läsnäoloon Suomessa eli esimerkiksi tukikohtiin tulee, ne edellyttävät Kaikkosen mukaan aina kahta asiaa: niiden on oltava Naton kannalta perusteltuja ja tuettava Suomen puolustuskykyä.
– Suomen puolustuksen kulmakivet ovat jäsenyyden aikanakin omat puolustusvoimat, asevelvollisuus, reservi ja vahva maanpuolustustahto. Nämä ja alueellinen erityisosaaminen ovat myös Suomen tuomiset Natoon. Pohjoismainen yhteistyö on entistä vahvempaa, kun olemme saman puolustusliiton jäseniä.
Kaikkonen muistutti Suomen lähettäneen kymmenen asepakettia Ukrainaan ja korosti, että apua jatketaan niin kauan kuin se on tarpeen.
– Suomen osallistumista ukrainalaisten sotilaskoulutukseen pohditaan, mutta sen muodot tarkentuvat lähiaikoina, hän sanoi.
Puolustusministeri kävi alustuksessaan läpi MTS:n tuoreita tutkimustuloksia, jotka osoittavat lähes hämmentävän yksimielistä tukea Suomen puolustuspolitiikalle. 83 prosenttia vastaajista kannattaa maan aseellista puolustamista kaikissa oloissa ja 85 prosenttia Nato-jäsenyyttä.
Yhdeksän kymmenestä vastaajasta haluaa jatkaa Ukrainan tukemista ja luottaa Suomen puolustuskykyyn. Neljä viidestä hyväksyy sotilaallisen yhteistyön Yhdysvaltojen kanssa.
Jopa yleensä ja etenkin tiukkojen talousvaatimusten aikana mielipiteitä jakava asia eli puolustusvoimien määrärahojen korotus saa enemmistön vastaajista eli 58 prosentin tuen. Kaikkosen mukaan luku ei ole koskaan ollut yhtä korkea.
– Puolustusvoimat on Suomessa useimmille tuttu monilla tasoilla. Turvallisuus on tietoa ja tunnetta, ja kansalaisten kriisinsietokyky on osa puolustuskykyä. Me tiedämme, että rajoilla on rauhallista, ja Itämeren ja infrastruktuurin turvallisuuden suojelu on jo valmiiksi korkealla tasolla.
– Tällainen maanpuolustustahto ja yksimielisyys on ainutlaatuista, mutta sen ylläpitämiseksi täytyy pitää huolta myös siitä, että kaikki kokevat Suomen puolustamisen arvoiseksi maaksi, Kaikkonen päätti.