Kääriäinen: Väyrynen ei tarvitse kyytiä täältä minnekään
Keskustan konkaripoliitikot Paavo Väyrynen ja Seppo Kääriäinen pohtivat Suomen yhteiskunnallista ilmapiiriä keskustan puoluevaltuustossa Kuopiossa sunnuntaina.
Yleisön joukossa ollut Väyrynen vertasi puheenvuorossaan tilannetta 1930-lukuun, jolloin oikeistoradikaali Lapuan liike järjesti muilutuksia itärajalle.
– Olen kirjoittanut sodan politiikkaa vastaan ja rauhanpolitiikan puolesta, ja siitä on tullut aikamoinen ”ruskea myrsky”. Tänäänkin sähköpostista saan lukea, että ”olet väärällä puolen rajaa, tarvitsetko kyydin”, Väyrynen sanoi.
Väyrynen kysyi, mitä tästä ilmapiiristä ajattelee Seppo Kääriäinen, joka oli kokonaisturvallisuuteen liittyvän seminaarin puhujana.
– Eihän Väyrynen tarvitse kyytiä täältä minnekään, Kääriäinen totesi.
Suomen Nato-jäsenyyttä vastustavan Väyrysen näkemykset Ukrainan sodasta ovat herättäneet laajaa hämmästystä. Kääriäinen peräänkuulutti kuitenkin ”vastuullista maltillisuutta” ja muiden ihmisten ymmärtämistä, ei syyllistämistä.
– Kyllähän tässä yhteiskunnassa pitää voida keskustella eri näkökulmista siihen, mitä meidän rauhaamme kuuluu. Jos se estetään, me olemme silloin huonolla tiellä.
– Tämä on avoin yhteiskunta, ja siihen avoimuuten kuuluu myös tietty keskustelun turvallisuus, jossa jokainen voi sanoa oman mielipiteensä ja kansa arvioi, minkä arvon se antaa itse kullekin mielipiteelle, Kääriäinen sanoi.
Käärinen itse totesi, että Suomen Nato-ratkaisun vaikutus on ennaltaehkäisevä.
– Että meidän päällemme ei karata ihan niin vaan, vaan se aiheuttaa niin suuria kustannuksia mahdolliselle aggression harjoittajalle, että se ei kerta kaikkiaan lähde mihinkään aggressioon Suomea kohtaan.
Kääriäinen täsmensi, että juuri se on myös Suomen puolustusvoimien tehtävä. Ulkopuolelta nähdään, että puolustusvoimansa kunnossa pitävä Suomi on kaikkiin tilanteisiin varautunut, Kääriäinen totesi.
Ex-puolustusministeri Kääriäinen haluaisi myös Suomeen kodinturvajoukot, joita on jo esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa.
– Joukkomme ovat jatkossa entistä enemmän kahtia jaetut, on operatiiviset joukot ja paikallisjoukot. Esitän, että paikallisjoukoissa olisi sellainen elementti, jota voisi rinnastaa kodinturvajoukkoihin. Mutta puhuisin mieluummin kotiseutujoukoista, Kääriäinen sanoo.
Hän katsoo, että sellaisille on tarvetta tälläkin hetkellä esimerkiksi Ukrainassa.
– Suomessakin olisi tarpeen kotiseutujoukot, jotka olisivat integroitunut erittäin pitkälle paikallisiin viranomaisiin, kuntiin ja kansalaisyhteiskunnan eri verkostoihin.
Kääriäinen keksii näille joukoille mielestään vieläkin paremman nimen: lähiturvajoukot. Hän toivoo, että keskustalainen puolustusministeri Antti Kaikkonen edistäisi asiaa.
– Lähiturvajoukot, se olisi hyvä työnimi Kaikkoselle seuraavan puolen vuoden aikana. Jospa tässä menee Antille vähän aloitetta.
Aluepolitiikan ja turvallisuuspolitiikan suhde on Kääriäisen mielestä hyvin kiinteä.
– Suomessa ei saa olla tyhjiä alueita, sillä ne muodostavat aina potentiaalisen turvallisuusuhan.
– Koko maan asuttuna pitäminen noin kutakuinkin on mitä syvintä ja vastuullisinta turvallisuuspolitiikkaa ja puolustuspolitiikkaa tänä päivänä. Tämän sanoman levittäminen on olennainen asia ajatellen keskustan funktiota kansallisessa ja eurooppalaisessa politiikassa, Kääriäinen näkee.
