Kääriäinen: Koivisto osasi mitoittaa vallankäytön

Presidentti Mauno Koivisto osasi mitoittaa vallankäytön, arvioi keskustan konkaripoliitikko Seppo Kääriäinen.

– Se ei ollut alituiseen ääriasennossa. Hän oli matalan profiilin poliitikko silloin kun piti: ”On oltava niin matalana, että vihollinen ei osu”, luonnehtii Kääriäinen Suomenmaan blogissaan .

Kääriäisen mukaan presidentin valta­oi­keuk­sien siirtäminen hallituksen ja eduskunnalle jää historiaan. Mutta kyllä Koivisto oli päät­tä­väi­nenkin vallan­käyt­täjä isoissa asioissa ja myös omaa asemaansa koskevissa väännöissä.

– Hänen junailemansa sini­pu­na­rat­kaisu ohi kassa­kaap­pi­so­pi­muksen 30 vuotta sitten todistaa siitä. Lento­pal­loi­lijan iskulyönti upposi lattiaan.

Kääriäisen mukaan Koivisto vastasi kirjansa Venäjän idea julkis­ta­mis­ti­lai­suu­dessa Moskovassa vuonna 2002 toimittajan kysymykseen Suomen ideasta venäjäksi yhdellä sanalla ”pysyä hengissä”. Tämä filosofia heijastui Koiviston ulko- ja sisä­po­liit­ti­sissa ratkaisuissa.

– Ulko­po­li­tii­kassa ”hyvät suhteet naapureihin” oli hänen linja­ki­tey­tyk­sensä. Sisä­po­li­tii­kassa hän tavoitteli parla­men­ta­rismia ja kansallista eheyttä sekä kunnioitti kansan oikeustajua. Näillä eväillä pysytään hengissä ja selviydytään.

 Koivisto jatkoi Kääriäisen mukaan kaikessa olennaisessa edeltäjiensä Paasikiven ja Kekkosen rakentamalla ulko­po­liit­ti­sella tiellä. Pariisin rauhan­so­pi­muksen soti­laal­listen artiklojen mitätöiminen ja YYA-sopimuksen muuttaminen olivat rohkeita, oikeaan ajankohtaan tehtyjä päätöksiä.

Myös Koiviston ratkaisut Euroopan Neuvoston jäsenyyden ja EU-jäsenyyden ajamisessa voi Kääriäisen mielestä nähdä jatkumona Kekkosen länteen raivaamalle talou­del­li­selle ja kaupalliselle yhden­ty­mi­selle. EEC-ratkaisu sai näin jatkoa.

Kääriäisen mukaan Koiviston aikana toteutui kaikkien edus­kun­ta­puo­lu­eiden yhden­ver­tai­suus halli­tus­po­li­tii­kassa. SMP ja kokoomus nostettiin hallitukseen.

– Kannattaa panna merkille, että hänen aikanaan toimi kolmenlaisia halli­tus­ko­a­li­ti­oita: perinteinen punamulta, kokoomuksen ja SDP:n sinipuna sekä keskustan ja kokoomuksen sinivihreä. Vaali­tu­lok­sella oli merkitystä.

Koivistossa yhdistyi Kääriäisen mukaan kansanmies ja sivistynyt filosofi, fundeeraaja. Lukeneisuus ja historian tuntemus heijastuivat hänen otteissaan. Hän oli yhtä aikaa läheinen ja etäinen.

– Mauno Koivisto oli taitava poliitikko, arvostettu valtiomies ja karis­maat­tinen johtaja. Hän jatkoi Suomen ”pysyä hengissä” -ideaa kansan­val­tai­sella, omaperäisellä ja tarvittaessa tiukalla otteella. Oli symbolinenkin yhteen­sat­tumus, että Koivisto kuoli Snellmanin päivänä, Kääriäinen summaa.